Vapaa biohakkerointi Oppaat

Top 5 aivoruokaa ja näiden hyödyt aivoille

"Aivoruoka" on ei-tieteellinen termi, joka viittaa jokapäiväisiin ruokiin, joiden on tieteellisesti osoitettu parantavan aivojen toimintaa, kun niitä syödään usein. Jotkut ihmiset kutsuvat näitä englanninkielisillä termeillä: "smart foods" (älyruoat) tai "genius foods" (neroruoat). Yleensä aivoruoat sisältävät runsaasti seuraavia ravintoaineita: Antioksidantit – taistelevat hapetusstressiä ja vapaita radikaaleja vastaan aivoissa Polyfenolit – hyödyllisiä kasviyhdisteitä, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia Flavonoidit (esim. flavan-3-olit, flavonit, flavanoni ja flavonolit) Fenolihapot (esim. runsaasti siemenissä ja hedelmien kuorissa) Polyfenoliamidit (esim. kapsaisoidit chilissä ja avenantramidit kaurassa) Isoflavonit, neoflavonoidit ja kalkonit (esim. genisteiini ja daitseiini soijassa ja kalkonit omenassa) Antosyanidiinit (eli punaiset, siniset ja violetit pigmentit mustikoissa, viinirypäleissä ja punajuurissa) Ei-flavonoidiset...

person Olli Sovijärvi

Molecular Hydrogen – Benefits for Health and Performance

Molekulaarisen vedyn terveys- ja suorituskykyhyödyt

Vetymolekyyli (H2) on kaasu ja kevyin sekä runsain kemiallinen alkuaine. Se voi toimia antioksidanttina estämällä vapaiden happiradikaalien (ROS) ketjureaktioita vähentäen siten niiden tuotantoa. Molekulaarisen vedyn terapeuttinen käyttö vapaiden radikaalien katalysaattorina dokumentoitiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Oletuksena oli, että taustalla oleva mekanismi johtui hydroksyyliradikaalien poistamisesta eksotermisen reaktion avulla (kemiallinen reaktio, jossa tarvitaan vähemmän energiaa reagoivien aineiden sidosten katkaisemiseen kuin vapautuu, kun tuotteisiin muodostuu uusia sidoksia) H2 + ·OH = H2O + H· ja sen jälkeen H· + O2- = HO2- reaktio kun käytetään hyperbaarista vetyhoitoa. Molekyylivedyn hapetusstressiä vähentäviä (antioksidanttisia) hyötyjä ovat: Korkea solukalvon läpi tunkeutuminen ja solunsisäinen diffuusiokyky mahdollistavat vedyn saavuttamisen solunsisäisiin osiin kuten mitokondrioihin...

person Olli Sovijärvi

Mikä on NAD+ ja miten sitä voidaan lisätä?

NAD+ on koentsyymi, jota esiintyy kaikissa elävissä soluissa ja joka on välttämätön elimistön perustoiminnoille. NAD+-tasot laskevat ikääntyessämme, minkä uskotaan olevan osasyynä ikääntymisprosessiin. Nikotiiniamidi-adeniinidinukleotidi (NAD+/NADH). NAD löydettiin ensimmäisen kerran hiivan käymisen aikana. Sen löytämisen jälkeen on havaittu, että NAD (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi) on tärkeä kofaktori, joka osallistuu lähes kaikkiin solureaktioihin. Näihin kuuluvat DNA:n korjaus, immuunijärjestelmän toiminta, ATP:n tuotanto ja vuorokausikellon toiminta. NAD+ edistää energiantuotantoa ja mahdollistaa solujen asianmukaisen toiminnan. NAD+-tasojen säätelyhäiriöt on yhdistetty aineenvaihduntasairauksiin ja ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kuten neurodegeneraatioon, puutteellisiin immuunivasteisiin ja syöpään.. NAD:lla on kaksi muotoa - NAD+ ja NADH, jotka molemmat hallitsevat elektroninsiirtoreaktioita.: NAD+ on hapettava aine, joka poimii elektroneja...

person Olli Sovijärvi

Everything you need to know about vitamin D

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää D-vitamiinista

D-vitamiini eli kolekalsiferoli (D3-vitamiini) D-vitamiini on siinä mielessä poikkeuksellinen aine, että se on todellisuudessa hormonin esiaste eli hormonin kaltaisesti vaikuttava aine. D-vitamiini vaikuttaakin jokaisessa elimistön solussa D-vitamiinitumareseptorin (VDR) kautta 37 eri elimessä ja yli 2 000 geenin toimintaan. D-vitamiinia on useita eri muotoja, jotka vaikuttavat elimistössä eri tavalla ja eri paikoissa. D-vitamiinin muotoja ovat D1-vitamiini, D2-vitamiini (ergokalsiferoli) ja D3-vitamiini (kolkalsiferoli). Näistä pääasiallinen vaikuttava hormoni on D3-vitamiini, jota ihminen tuottaa auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksen kautta ihossa ja myöhemmin munuaisissa sekä maksassa. D-VITAMIININ SYNTETISOINTI ELIMISTÖSSÄ D3-vitamiinia saa ravinnosta myös hieman merenelävistä, kalanmaksaöljystä, maitotuotteista, kananmunasta ja sienistä (pääasiassa D2-vitamiini). Useimmiten ravinnosta saatava D-vitamiinin määrä...

person Olli Sovijärvi

How Does Food Affect Your Mind and the Brain?

Miten ravinto vaikuttaa aivoihin ja mielen toimintaan?

Aivojen terveyttä edistäviin tehokkaisiin ravitsemuksellisiin toimenpiteisiin kuuluu tietää, mihin toimintoihin ja mekanismeihin nämä kohdistetaan ja miten se käytännössä tehdään. Tässä artikkelissa käsittelemme esimerkkejä erilaisista neurologisista mekanismeista, joita voidaan tehostaa ruoalla ja ruokavaliota muuttamalla. Tämä artikkeli on melko pitkä, mutta erittäin informatiivinen. Nauti lukemisesta! Mekanismi #1: Ruokavalio tehostaa aivoverkoston toimintoja Ihmisaivoissa on useita verkostoja, jotka toimivat rinnakkain ja integroidusti tuottaen maailmankuvan, emotionaalisia reaktioita ja ajatuksia. Jotkut verkostot muokkaavat havaintoja, kuten näköä ja kuuloa, ja toiset ovat enemmän mukana kognitiivisten toimintojen, kuten suunnittelun, motivaation ja muistin ohjaamisessa. Muut verkostot ovat aktiivisia tunnereaktioiden aikana ja jotkut sosiaalisissa tilanteissa. Aivoverkostoja voidaan tehostaa ruokavaliolla. Esimerkiksi...

person Olli Sovijärvi

Health Benefits of Intermittent Fasting & Time-Restricted Eating

Pätkäpaaston ja aikarajoitetun syömisen terveyshyödyt

Jaksottainen paasto (IF) tai pätkäpaasto kansanomaisemmin ilmaistuna tarkoittaa paastoamista merkittävän osan päivästä (esimerkiksi 16 tuntia) ja päivittäisen ruoan syömistä jäljellä olevan aikaikkunan aikana (esimerkiksi 8 tuntia). Pätkäpaasto liittyy läheisesti aikarajoitettuun syömiseen/ruokimiseen (engl. time-restricted feeding or eating, TRF), jossa pääpaino on päivittäisen syömisikkunan lyhentämisessä. Pätkäpaastossa painopiste on paastossa ja siihen liittyvissä terveysvaikutuksissa. Näitä ovat muun muassa lisääntynyt rasvanpoltto, ketoadaptaatio ja autofagia. Pätkäpaasto sisältää usein päivittäisten kalorien vähentämisen painonpudotusmielessä, kun taas aikarajoitetussa syömisessä tätä ominaisuutta ei välttämättä ole. Tällä hetkellä näitä kahta termiä (pätkäpaasto ja aikarajoitettu syöminen) käytetään kuitenkin useimmiten synonyymeinä. Kellonaika, jolloin ruokaa syödään, vaikuttaa kehon painoon ja sen koostumukseen, glukoosi- ja...

person Olli Sovijärvi

Silent Inflammation: How to Control It With Lifestyle?

Hiljainen tulehdus: miten saat sen hallintaan elämäntavoilla?

Hiljainen tulehdus vaikuttaa lähes kaikkien sairauksien taustalla. Tässä artikkelissa opit mitä hiljainen tulehdus on ja miten sitä voi hillitä elämäntavoilla. Ruokavalio, ravintoilisät ja muut elämäntavat vaikuttavat siihen oleellisesti. Johdanto Tulehdus ja sen aktivoituminen sekä ylipäänsä koko tulehdusjärjestelmä ovat tärkeä osa elimistön sisäistä puolustusjärjestelmää. Tulehdusprosessissa immuunijärjestelmä tunnistaa ja poistaa haitallisen stimuluksen, minkä jälkeen käynnistyy paranemisprosessi. Tulehdus voidaan karkeasti jakaa akuuttiin ja krooniseen (hiljaiseen) vaiheeseen. Akuutti tulehdustila aiheutuu yleensä ulkopuolisesta mikrobista, traumasta, myrkyllisestä aineesta tai muusta vastaavasta tekijästä. Krooninen tulehdustila puolestaan kehittyy pitkän ajan kuluessa (kestää useimmiten useita vuosia) tilanteessa, jossa normaali akuutin tulehduksen itseään säätelevä prosessi (resoleomics) ja sen päättyminen on...

person Olli Sovijärvi

HDL and LDL Cholesterol: How Do You Optimize Your Blood Levels With Lifestyle?

HDL- ja LDL-kolesteroli: Miten optimoit niiden tasot veressä elämäntavoilla?

Mikäli haluat saada kokonaisvaltaisen kuvan kolesterolista aiheena markkereineen ja haluat ymmärtää miten myös hiljainen tulehdus ja insuliiniherkkyys vaikuttavat mahdollisten sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, lue tämä artikkeli! HDL-KOLESTEROLI (KOL-HDL) HDL-kolesteroli (engl. High Density Lipoprotein) on luokka lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolia veressä eri puolille elimistöä. HDL-kolesteroli koostuu pääasiassa proteiinista, jossa on pieni määrä kolesterolia. Noin 20 % seerumin kolesterolista on sitoutunut HDL:ään. HDL-kolesterolia pidetään niin sanottuna “hyvänä” kolesterolina (vaikka se ei teknisesti olekaan kolesteroli), koska se kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois verestä takaisin maksaan hävittämistä tai kierrätystä varten. Sekä LDL-kolesteroli että HDL-kolesteroli ovat välttämättömiä optimaaliselle kolesterolin kuljetukselle. Korkeampi veren HDL-kolesterolitaso on tutkimuksissa liitetty...

person Olli Sovijärvi

Hyperbaric Oxygen - The Ultimate Regenerative Biotechnology

Ylipainehappi - perimmäinen regeneratiivinen bioteknologia

Ylipainehappi on uudentyyppinen regeneratiivinen bioteknologia, jossa hyödynnetään ideaalikaasun lakeja, kuten Henryn, Boylen ja Daltonin lakeja, ja saadaan aikaan erinomaisia lääkinnällisiä ja terapeuttisia hyötyjä, joita ei voida saavuttaa millään muulla interventiolla, elintapojen tai ruokavalion muutoksella. Ylipainehappi on kiistatta yksi nykyajan jännittävimmistä ja monipuolisimmista paranemis- ja anti-aging-terapioista. Ylipainehappi on erittäin turvallinen, lääkkeetön ja rentouttava samanaikaisesti. Lisäksi se on ei-invasiivinen ja kivuton. Ylipainehappi saa aikaan muutoksia hapen saatavuudessa, mikä on yksi perustavanlaatuisista regeneratiivisen lääketieteen paradigmoista. "Kaikkien degeneratiivisten sairauksien perussyy on tila nimeltä hypoksia (hapenpuute solutasolla)." - Tohtori Otto Warburg, Nobel-palkinnon saaja, 1931. Kehomme tarvitsee energiaa päivittäiseen toimintaan, kasvuun, paranemiseen ja korjaamiseen. Tämä energia...

person Olli Sovijärvi

High Cholesterol and Atherosclerosis: Is There a Causal Relationship?

Korkea kolesteroli ja ateroskleroosi: Onko näillä syy-seuraussuhdetta?

Aiheuttaako korkea kolesteroli sydäntauteja ja ateroskleroosia? Tarvitseeko voita välttää, entä tyydyttynyttä rasvaa? Kaikki kolesterolista tässä artikkelissa. TIlaa myös Biohakkerin kolesteroliopas! Kolesteroli on rakenteeltaan steroidien ryhmään kuuluva alkoholi eli niin sanottu steroli. Elimistö pystyy tuottamaan kolesterolia itsenäisesti kaikissa kudoksissa, mutta pääasiassa sitä muodostuu maksassa. Kolesterolia on luontaisesti myös eri eläinkunnan ruoka-aineissa. Kolesteroli on välttämätön ainesosa solukalvoissa, joissa se pitää yllä sekä rakenteellista tasapainoa että joustavuutta. Noin 30 % koko solukalvosta on kolesterolia. Kasveihin verrattuna eläimillä kolesteroli mahdollistaa solun toiminnan ilman soluseinää. Kolesterolia tarvitaan lisäksi elimistössä muun muassa steroidihormonien biosynteesissä, sappihappojen tuotannossa ja D-vitamiinin synteesissä. Ihminen muodostaa noin 1000 mg kolesterolia vuorokaudessa...

person Olli Sovijärvi

Autophagy – The Major Cleaning System of the Body

Autofagia – elimistön tärkein puhdistusjärjestelmä

Solujen itsesyönti moduloi immuniteettia ja patogeenien eliminaatiota autofagian kautta. Keho tunnistaa vaurioituneet solut ja kierrättää ne. Autofagia laukeaa vasteena stressiin, kuten infektioihin, nälkään, kovaan rasitukseen tai tietyille yhdisteille, kuten erilaisille fytokemikaaleille. Voit edistää autofagiaa positiivisilla stressitekijöillä, kuten pätkäpaastolla, kalorirajoituksella, säännöllisellä saunomisella, liikunnalla ja kylmäaltistuksella. Johdanto Kun ravintoa ei ole saatavilla, solu pakotetaan hajottamaan osia omista varannoistaan pysyäkseen hengissä, kunnes olosuhteet muuttuvat. Tätä luonnollista biologista prosessia kutsutaan autofagiaksi. Jopa päivittäin autofagia aktivoituu aterioiden välillä ylläpitääkseen aineenvaihdunnan toimintoja ja toimittaakseen aminohappoja ja energiaa katabolian kautta (vs. anabolia, joka taas on rakentava tila, kun ravintoa on saatavilla). Autofagia (autofagosytoosi) on tarkasti säädelty "itsesyömismekanismi",...

person Olli Sovijärvi

How to Optimally Support Glutathione Levels in the Body?

Miten tukea elimistön glutationitasoja optimaalisesti?

Glutationi (GSH) on kookas kolmesta eri aminohaposta (glutamiinihappo, kysteiini ja glysiini) koostuva tripeptidi. Se toimii tärkeänä antioksidanttina lukuisissa eri organismeissa kuten kasveissa, sienissä, alkueläimissä, bakteereissa ja ihmisissä. Glutationin rakenne mahdollistaa sen, että se pystyy toimimaan sekä hapettimena (GHS) että pelkistimenä (GSSG) säädellen näin ollen hapetusstressin optimaalista määrää elimistössä. Glutationitasot voivat kuitenkin kulua loppuun tai vähentyä merkittävästi, mikäli elimistön hapetusstressi on erittäin runsasta ja plasman antioksidanttikapasiteetti on selvästi alentunut. Glutationin synteesi Elimistö syntetisoi glutationia aminohapoista kuten kysteiinistä, glutamiinihaposta ja glysiinistä. Näiden alentunut saanti ravinnosta voi johtaa puutteelliseen glutationin muodostumiseen. Kysteiinin rooli tässä synteesissä on kriittinen, eli se toimii kemiallisesti glutationin...

person Olli Sovijärvi

Antioxidants and Oxidative Stress – Too Much or Too Little?

Antioksidantit ja elimistön hapetustressi – liikaa vai liian vähän?

HAPETUSSTRESSI ON SOLUTASON STRESSIÄ Oksidatiivinen stressi eli hapetusstressi on epätasapainotila elimistössä, joka ulottuu solutasolle. Hapetusstressiä voidaan tarkastella hapetus-pelkistysreaktion (engl. redox) kautta. Kyseessä on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle. Tällaisessa reaktiossa elektroneja luovuttava aine hapettuu ja elektroneja vastaanottava aine pelkistyy. Käytännössä tämä tarkoittaa hapetustressin tapauksessa sitä, että solut altistuvat liiaksi hapetusreaktiolle. Tämä epätasapainotila aiheutuu siitä, että elimistössä ilmenee liikaa hapettavia tekijöitä tai elimistön antioksidanttikapasiteetti eli pelkistävien tekijöiden reservi on alentunut. Ideaalitilanteessa näiden välillä vallitsee tasapaino, joka tukee luonnollista homeostaasia. Hapetusstressissä reaktiivisten ja vapaiden happiradikaalien (engl. Reactive Oxygen Species, ROS) määrä lisääntyy. Nämä happiatomeita...

person Olli Sovijärvi

6 Nutrients to Support Recovery from Exercise

6 ravintoainetta urheilusta palautumisen tueksi

Treenistä palautumiseen auttaa moni eri ravintoaine. Näitä ovat muun muassa L-glutamiini, kurkumiini, kreatiini, L-arginiini, ubikinoni ja karnosiini. Lue lisää tästä artikkelista! L-GLUTAMIINI Glutamiini on ehdollisesti välttämätön aminohappo. Verenkierrossa se on runsain aminohappo ja muodostaa 30–35 prosenttia veren aminohappojen typestä. Elimistö käyttääkin glutamiinia hyväkseen eri proteiinien biosynteesissä hyvin runsaasti, mikä selittää sen suuren pitoisuuden verenkierron vapaassa aminohappopoolissa. Elimistö pystyy kyllä syntetisoimaan glutamiinia itse, mutta glutamiinia tarvitaan myös ravinnosta erityisesti paljon liikkuvilla yksilöillä, kroonisesti stressaantuneilla ja monien eri sairaustilojen yhteydessä. Glutamiinilla on useita eri rooleja biokemiallisissa ja fysiologisissa toiminnoissa. Näitä ovat muun muassa seuraavat: Solujen energianlähde (erityisesti ohutsuolessa) Suoliston limakalvon ylläpito ja korjaus Useiden...

person Olli Sovijärvi

Optimal Blood Sugar Management – the Key to Stable Energy and Disease Prevention

Optimaalinen verensokerin hallinta - avain vakaaseen energiaan ja sairauksien ehkäisyyn.

Tärkein fysiologinen mekanismi, joka vaikuttaa vakauteen ja yleiseen vireystilaan työpäivän aikana. on verensokerin säätely. Verensokerin vakaan tason ylläpitäminen pidättäytymällä ylensyönnistä, jatkuvasta napostelusta ja tiheistä aterioista on avainasemassa tuottavuuden ja mielen kirkkauden kannalta. Verensokerin jatkuvat nousut ja laskut ovat merkittäviä tekijöitä mielialan vaihteluissa. Hypoglykemia (matala verensokeri) voi erityisesti aiheuttaa ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä ja ärtyneisyyttä, jota yleensä edeltää ahdistus. kognitiivisen suorituskyvyn merkittävä lasku. Päinvastoin, diabeetikoilla korkea verensokeritaso liittyy heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja negatiiviseen mielialaan.. Verensokeri voi laskea matalalle tasolle myös terveillä henkilöillä, mikä johtuu esimerkiksi pitkäaikainen liikunta tai paastoaminen. Nälkäsignaalien aktivoitumista ei välttämättä edistä hypoglykeeminen (fysiologisesti matala) verensokeritaso - yleensä nälän tunne ja...

person Olli Sovijärvi

An Overview of Different Breathing Techniques and Their Health Benefits

Katsaus erilaisiin hengitystekniikoihin ja niiden terveyshyötyihin

Hengityksellä ja sen säätelyllä pystytään vaikuttamaan tehokkaasti muun muassa autonomisen hermoston toimintaan. Erityisesti syvähengitysharjoitukset ovat tehokkaita työkaluja stressin, jännityksen ja ylivirittyneisyyden lievittämiseen. Pidennetyllä uloshengityksellä voidaan tehokkaasti aktivoida parasympaattista hermostoa, joka on yhteydessä muun muassa lisääntyneeseen rentoutuneisuuteen ja palautumiseen sekä alentuneeseen sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen. HENGITYSKAPASITEETTI JA HENGITYSTILAVUUDET Erityisesti nisäkkäitä tutkittaessa on havaittu, että lajien hengitystiheys (so. kuinka monta hengitystä minuutissa) on verrannollinen eliniän pituuteen. Mitä tiheämpi hengitystiheys lajilla on, sitä lyhyemmän aikaa eläin elää. Esimerkiksi hiiren hengitystiheys vaihtelee 60–230 kertaan minuutissa ja eliniänodote on 1,5–3 vuotta. Toisaalta taas valaiden hengitystiheys on 3–5 kertaa minuutissa ja eliniänodote reilusti yli 100 vuotta. Ihmisen...

person Olli Sovijärvi

The Health Benefits of Laughing, Crying and Hugging

Nauramisen, itkemisen ja halaamisen terveysvaikutukset

NAURAMINEN Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Nauramisessa yhdistyvät rytmiset pallean supistukset sekä muut kuultavissa olevat hengityselimistön liikkeet ja erilaiset naurun ”hörähdykset”. Nauramalla ilmaistaan positiivisia tunnetiloja ja reagoidaan yllättävään tilanteeseen. Nauru voi voimakkaissa tunnetiloissa sekoittua myös itkuun. Hilpeän ja pitkän nauramisen on todettu laskevan muun muassa kortisolin ja adrenaliinin pitoisuuksia veressä. Nauraminen lisää myös serotoniinin määrää verenkierrossa. Naurun positiivisia vaikutuksia terveyteen on alettu ymmärtää entistä paremmin. Tutkimusten pohjalta on myös kehitetty nauruterapioita. Niiden on todettu harjoittavan ja rentouttavan lihaksia, parantavan hengitystä, vilkastavan verenkiertoa, laskevan stressihormoneita, nostavan kipukynnystä ja parantavan mentaalista suorituskykyä. Nauruterapian on todettu olevan tehokas keino myös masennuksen hoidossa, erityisesti vanhuksilla. ITKEMINEN...

person Olli Sovijärvi

Stress Sensitivity and Eustress – Can You Increase Your Tolerance to Stress?

Stressigeenit suurennuslasin alla: Genetiikan vaikutus kehon stressinsietokykyyn ja resilienssiin

Resilienssin tutkimus genetiikan avulla on laajentuva kiinnostuksen kohde, jossa yhdisyy psykologian, neurobiologian ja genomiikan tieteenalat. Sietokyvyn eli resilienssin käsite (kyky toipua vastoinkäymisistä tai stressistä tai sopeutua niihin) on monitahoinen ja siihen vaikuttaa monimutkainen geneettisten, ympäristöllisten ja psykologisten tekijöiden vuorovaikutus. Spesifejä DNA-testejä on kehitetty valottamaan geneettisiä komponentteja, jotka ovat yhteydessä resilienssiin. Johdanto Geenit ovat DNA-segmenttejä sisältäviä koodeja ja ohjeita, joita keho tarvitsee tuottaakseen monia tuhansia elämälle tarvittavia proteiineja. Jokainen geeni sisältää tuhansia "kirjaimien" yhdistelmiä (eli kodoneja), jotka muodostavat geneettisen koodin. Koodi antaa ohjeet oikean kehityksen ja toiminnan edellyttämien proteiinien valmistamiseksi.(1) Geneettiset vaihtelut voivat vaikuttaa geenin ilmentymiseen ja siten aineenvaihduntaprosesseihin, jotka ovat...

person Olli Sovijärvi

Biohacker's Handbook (englanninkielinen, kovakantinen)

HoloHabits Biomarker Test Kit (Nutrition & Longevity Test)

Biomed Premium Magnesium Complex (120 caps)