SIBO (ohutsuolen bakteerien liikakasvu): Oireet, syyt ja näyttöön perustuva hoito-opas

SIBO kehittyy, kun liialliset bakteerit kolonisoivat ohutsuolen ja häiritsevät ruoansulatusta, ravintoaineiden imeytymistä ja systeemistä terveyttä. Toisin kuin paksusuolessa, jossa on lähes 100 triljoonaa mikrobia, ohutsuolessa bakteerien määrä on yleensä alhainen. Liikakasvu käynnistää aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän toimintahäiriöiden kaskadin. Seuraavassa käsitellään SIBO:n mekanismeja, riskitekijöitä ja kliinisiä vaikutuksia.

HUOM: Artikkeli on tarkoitettu kansainväliseksi itseopiskeluoppaaksi. Se ei korvaa tai tarjoa lääketieteellistä neuvoa tai hoitoa. Älä aloita mitään lisäravinnetta tai yrttiä ensin arvioimatta mahdolliset interaktiot lääkeaineiden kanssa. Keskustele suolistosairauksien hoidosta aina lääkärisi kanssa. Artikkeli on käännetty alkuperäisestä englanninkielisestä tekstistä automaattisesti suomeksi.

Johdanto

Ohutsuolen bakteerikasvustolla (SIBO) tarkoitetaan ohutsuolessa kasvavien bakteerien liikakasvua. Vaikka monet lääkärit eivät vielä tunnusta SIBO:a lääketieteelliseksi diagnoosiksi, se on kerännyt viimeisten 15 vuoden aikana huomattavan määrän lääketieteellistä tutkimusta, mikä on johtanut lisääntyneeseen tietämykseen SIBO:n olemassaolosta.(1) Normaalisti ohutsuolessa kasvaa vain pieniä määriä bakteereja. Suurin osa bakteereista elää paksusuolessa. On kuitenkin tilanteita, joissa bakteerien määrä ohutsuolessa voi kasvaa haitalliseksi ja johtaa moniin vakaviin sairauksiin. terveysongelmiin.

Mikä on SIBO?

Ohutsuolen ensisijainen tehtävä on ravintoaineiden imeytyminen. Bakteerien liikakasvu ohutsuolessa:

• Fermentoi hiilihydraatteja tuottaen vety-/metaanikaasua
• Vahingoittaa suolen limakalvoa heikentäen ravintoaineiden (esim. rauta, B12) imeytymistä
• Laukaisee tulehdustilan ja pahentaa systeemisiä ongelmia, kuten väsymystä tai nivelkipua

SIBO:n aiheuttamat oireet ovat usein samanlaisia kuin muiden suolisto-ongelmien aiheuttamat oireet. Siksi IBS ja SIBO sekoitetaan usein keskenään. Vuonna 2009 julkaistun tieteellisen meta-analyysin mukaan 54 prosentilla IBS-potilaista on SIBO.(2) Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan 4-78 % IBS-potilaista ja 1-40 % "terveistä" kontrolleista kärsii SIBO:sta.(3)

SIBOLLE ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ:(4-5)

• Vähentynyt mahahapon tuotanto eli hypoklorhydria
• Hapoton vatsa eli aklorhydria, jonka aiheuttavat mm. protonipumpun estäjien (PPI) jatkuva käyttö
• Ohutsuolen motiliteetin häiriöt
• Haiman ruoansulatusentsyymien tuotannon häiriöt
• Ohutsuolen divertikkelit
• Systeemitaudit (keliakia, Crohnin tauti, rasvamaksa)
• Suolistoleikkaus
• Suolen tukokset (ahtaumat, kasvaimet, haavaumat)

Muita IBS-potilaiden SIBO:hon liittyviä tekijöitä ovat ikääntyminen ja naissukupuoli sekä turvotuksen, ilmavaivojen ja ilmavaivojen yleisyys sekä ripuli.(6)

SIBO:n tärkeimmät syyt ja riskitekijät

Oireet ja kliininen kuva

SIBO-oireet ovat päällekkäisiä IBS:n ja muiden ruoansulatuskanavan sairauksien kanssa, mikä tekee diagnosoinnista pelkästään oireiden perusteella haastavaa.

• Ripuli (vety hallitsee kaasunmuodostusta)
• Ummetus (metaani hallitsee kaasunmuodostusta)
• Ilmavaivat
• Suoliston kouristukset ja kivut
• Systeemiset yleisoireet, kuten väsymys, nivelkipu, ahdistuneisuus ja masennus johtuvat usein bakteerien hermomyrkkyjen vapautumisesta (lähinnä ummetukseen altistava SIBO).

SIBO-polku: Bakteerien liikakasvu -> vetykaasu -> arkaanibakteerien liikakasvu -> metaanikaasu

Kun bakteerit fermentoivat kuituja, ne tuottavat vetykaasua. Vastaavasti niin sanotut arkanobakteerit elävät vedyllä ja tuottavat metaanikaasua. Metaani liittyy yleensä ummetukseen taipuvaiseen bakteerien liikakasvuun, kun taas ripuliin taipuvainen bakteerien liikakasvu johtuu vedystä. Vetyä tuottava SIBO on yleensä helpompi hoitaa kuin metaani-painotteinen SIBO.

Diagnoosi

1. Hengityksen testaus:
   • Mittaa vetyä/metaania laktuloosin tai glukoosin nauttimisen jälkeen.
   • Rajoitus: Vääriä negatiivisia tuloksia esiintyy, jos bakteerit sijaitsevat syvällä ohutsuolessa.
2. Kliininen korrelaatio: Oireet + riskitekijät (esim. PPI:n käyttö, aiempi vatsan alueen leikkaus).

Kuva: Esimerkkiraportti SIBO-hengitystestistä.

Hoitoprotokollat

Ennen kuin aloitat mitään hoitoprotokollaa, on suositeltavaa, että teet laboratoriotestin SIBO:n mahdollisuuden selvittämiseksi (ks. edellä). Vaihtoehtoina ovat joko 2 tunnin tai 3 tunnin arvioinnit. Kolmen tunnin SIBO-profiili antaa käsityksen kaasutasoista pidemmän ajan kuluessa, ja sitä suositellaan potilaille, joilla on hitaampi ruoansulatuskanavan läpikulku tai ummetus. Myös mahalaukun suolahappotuotanto (esim. Gastropanel-laboratoriotesti ja itse tehty mahalaukun suolahappotesti) olisi arvioitava.(7)

Jos testissä on selvä viite SIBO:sta, seuraava protokolla on tieteellisesti perusteltu ja tehokas.

1️⃣ Antibioottihoito (8)

• Rifaksimiini: 550 mg 2-3x päivässä 14 päivän ajan (imeytymätön antibiootti, jolla on minimaaliset sivuvaikutukset).
• Yhdistelmähoito: Rifaksimiini + neomysiini metaani-dominantti tapauksissa.
• Hoitoa edeltävä strategia: Käytä FODMAP-hiilihydraatteja 1-2 viikkoa ennen antibioottien käyttöä bakteerikohteiden aktivoimiseksi.

HUOM: Antibiootit vaativat aina lääkärin reseptin.

2️⃣ Kasviperäiset protokollat (9-11)

Kasviperäisten hoitojen teho on verrattavissa antibioottien tehoon:

3️⃣ Ruokavaliointerventiot (12-13)

• Matala FODMAP-ruokavalio: Vähentää käymiskelpoisia hiilihydraatteja (esim. sipulit, valkosipuli, palkokasvit, kaalikasvit, gluteeniviljat ym. fruktaanit) bakteerien näännyttämiseksi. Toteuta vaiheittain:
  1. Eliminointi: 2-6 viikkoa.
  2. Palauttaminen: Tunnista oireita laukaisevat ruoka-aineet.
  3. Henkilökohtaistaminen: Säilytä pitkäaikainen sietokyky.
• Ketogeeninen ruokavalio: Rajoittaa hiilihydraatteja <50 g/vrk, vähentää bakteeripolttoainetta. Tehokas ripulivoittoisissa tapauksissa.

Liian pitkä tai lyhyt ateriaväli voi pahentaa oireita; optimaalinen olisi 3-4 tuntia aterioiden välillä (paitsi yöllä). Toisaalta joissakin tilanteissa myös paastoaminen ja pätkäpaasto voivat auttaa. Rajoita kofeiinin saantia (esim. enintään 1-2 kupillista kahvia päivässä). 

4️⃣ Probiootit ja suoliston tuki

• Kohdennetut kannat:
  • Bifidobacterium infantis 35624: Vähentää IBS-oireita.(14)
  • Lactobacillus rhamnosus GG: Kilpailee patogeenien kanssa.(15)
• Prebiootit: Vältä aktiivisen SIBO:n aikana; ota uudelleen käyttöön hoidon jälkeen (esim. PHGG, resistentti tärkkelys).

N.B. Ole varovainen probioottien kanssa, erityisesti jos sinulla on nyt tai on ollut SIBO ja siitä johtuva aivosumu. Erityisesti niin sanottu D-maitohappoa tuottavat probioottikannat (kuten Lactobacillit) voivat olla haitallisia,(16) koska D-maitohappoasidoosi on yleinen aivosumupotilailla.(17)

5️⃣ Liitännäishoidot ja uudelleen testaus

• Prokinetiikka: Määrätty uusiutumisen estämiseksi (esim. matala-annoksinen erytromysiini).
• Piparminttuöljy: Vähentää kouristuksia ja turvotusta (suolistopäällysteiset kapselit, 0,2-0,4 ml 3x päivässä). Myös Carmolis-tipat voivat auttaa.

Testaa 4 viikon kuluttua bakteerien liikakasvua uudella hengitystestillä; jos hoito on onnistunut, voit vähitellen ja asteittain palauttaa kuituja ja FODMAP-hiilihydraatteja ruokavalioosi. 

Ohutsuolessa pitäisi olla hyvin vähän bakteerikasvustoa eikä juurikaan hiivakasvustoa. Lääketieteellisissä julkaisuissa on myös julkistettu havaintoja "ohutsuolen hiivan liikakasvusta" eli SIFO:sta (Small Intestinal Fungal Overgrowth). Monilla ihmisillä, joilla on SIBO, voi olla myös SIFO, mikä tarkoittaa, että ohutsuolessa on liikaa hiivaa (yleensä Candida-lajikkeita).(18)

Patofysiologia: Miten SIBO vahingoittaa terveyttä?

1. Ravintoaineiden imeytymishäiriö:
   • Bakteerit kuluttavat B12:ta, rautaa ja hiilihydraatteja, mikä johtaa puutoksiin.
   • Vaurioituneet enterosyytit vähentävät entsyymituotantoa (esim. laktaasi).
2. Vuotava suolisto:
   • Bakteerien toksiinit (esim. LPS) rikkovat suolistoesteen ja laukaisevat systeemisen tulehduksen.(19-20)
3. Neurotransmitterihäiriöt:
   • Suolistomikrobit vaikuttavat serotoniinin ja dopamiinin tuotantoon, mikä yhdistää SIBO:n ahdistuneisuuteen/masennukseen.(21-22)

Suolisto-aivoakselin yhteys

Vagushermo ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet (esim. lyhytketjuiset rasvahapot) luovat kaksisuuntaisen viestintäsilmukan:

• Stressi → SIBO: Krooninen stressi hidastaa suoliston motiliteettia, mikä edistää bakteerien liikakasvua.
• SIBO → Mielialahäiriöt: Bakteerien LPS ja tulehdussytokiinit ylittävät veri-aivoesteen ja muuttavat neurokemiaa.(23-24)

Ennaltaehkäisy ja pitkäaikainen hoito

Vaikka hoitoprotokollia on olemassa, ennaltaehkäisyyn keskitytään seuraavilla tavoilla:

• Ruokahygienia: Vältä liikaa sokeria, puhdistettuja hiilihydraatteja ja käsiteltyjä rasvoja.
• Motiliteetin tuki: Pätkäpaasto, inkivääri/artisokkauutteet.
• Stressinsietokyky: Hengitysharjoitukset, vagushermon stimulaatio.

SIBO on esimerkki suoliston roolista aineenvaihdunnan, immuunijärjestelmän ja neurologisen terveyden solmukohtana. Sen käsitteleminen edellyttää systeemistä lähestymistapaa, jossa mikrobiologiaa ja elämäntapojen optimointia yhdistetään.

Yhteenveto

SIBO syntyy bakteerien liikakasvusta ohutsuolessa, mikä häiritsee ruoansulatusta, ravintoaineiden imeytymistä ja systeemistä terveyttä. Oireet, kuten turvotus, ripuli, ummetus, väsymys ja neurologiset ongelmat (esim. aivosumu, ahdistuneisuus) johtuvat bakteerien käymisestä, suolen limakalvovaurioista ja tulehdustoksiinien vapautumisesta. Diagnoosi perustuu hengitystesteihin ja kliinisiin riskitekijöihin (esim. PPI-valmisteiden käyttö ja motiliteettihäiriöt). 

Hoidossa etusijalle asetetaan kohdennetut mikrobilääkkeet (Rifaksimiini ± neomysiini), ruokavaliostrategiat (low-FODMAP/ketogeeniset protokollat) ja hoidon jälkeinen mikrobiomin tukeminen kantakohtaisilla probiooteilla (esim. Bifidobacterium infantis) uusiutumisen estämiseksi.

Krooninen stressi pahentaa SIBO:a heikentämällä suoliston liikkuvuutta, kun taas bakteerien aineenvaihduntatuotteet, kuten LPS, häiritsevät suolisto-aivot akselia (engl. gut-brain axis) ja yhdistävät SIBO:n mielialahäiriöihin. Pitkän aikavälin hoito edellyttää ruokavaliohygieniaa (puhdistettujen hiilihydraattien/sokerien välttäminen), liikkuvuutta parantavia aineita (ajoittainen paasto, inkivääri) ja valppautta samanaikaisesti esiintyvien sienien liikakasvun (SIFO) tai ravintoaineiden puutteiden varalta.

SIBO:n hoitaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tasapainotetaan mikrobiomia, harjoitetaan yksilöllistä ravitsemusta ja kohennetaan stressinsietokykyä suoliston eheyden ja systeemisen tasapainon palauttamiseksi.

Tieteelliset viitteet

1. Ford, A. & Spiegel, B. & Talley, N. & Moayyedi, P. (2009). Small intestinal bacterial overgrowth in irritable bowel syndrome: systematic review and meta-analysis. Clinical Gastroenterology and Hepatology 7 (12): 1279–1286.
2. Ford, A. & Spiegel, B. & Talley, N. & Moayyedi, P. (2009). Small intestinal bacterial overgrowth in irritable bowel syndrome: systematic review and meta-analysis. Clinical Gastroenterology and Hepatology 7 (12): 1279–1286.
3. Ghoshal, U. & Shukla, R. & Ghoshal, U. (2017). Small Intestinal Bacterial Overgrowth and Irritable Bowel Syndrome: A Bridge between Functional Organic Dichotomy. Gut and Liver 11 (2): 196–208.
4. Ghoshal, U. & Shukla, R. & Ghoshal, U. (2017). Small Intestinal Bacterial Overgrowth and Irritable Bowel Syndrome: A Bridge between Functional Organic Dichotomy. Gut and Liver 11 (2): 196–208.
5. Jacobs, C. & Coss, A. & Attaluri, A. & Valestin, J. & Rao, S. (2013). Dysmotility and proton pump inhibitor use are independent risk factors for small intestinal bacterial and/or fungal overgrowth. Alimentary Pharmacology & Therapeutics 37 (11): 1103–1111.
6. Ghoshal, U. & Srivastava, D. (2014). Irritable bowel syndrome and small intestinal bacterial overgrowth: meaningful association or unnecessary hype. World Journal of Gastroenterology 20 (10): 2482–2491.
7. Saad, R. J., & Chey, W. D. (2014). Breath testing for small intestinal bacterial overgrowth: maximizing test accuracy. Clinical Gastroenterology and Hepatology, 12(12), 1964-1972.
8. Sorathia SJ, Chippa V, Rivas JM. Small Intestinal Bacterial Overgrowth. [Updated 2023 Apr 17]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2025 Jan-.
9. Chedid, V. et al. (2014). Herbal therapy is equivalent to rifaximin for the treatment of small intestinal bacterial overgrowth. Global Advances in Health and Medicine 3 (3): 16–24.
10. Brown, K. & Scott-Hoy, B. & Jennings, L. (2016). Response of irritable bowel syndrome with constipation patients administered a combined quebracho/conker tree/M.balsamea Willd extract. World Journal of Gastrointestinal Pharmacology and Therapeutics 7 (3): 463–468.
11. Brown, K. & Scott-Hoy, B. & Jennings, L. (2015). Efficacy of a Quebracho, Conker Tree, and M. balsamea Willd blended extract in patients with irritable bowel syndrome with constipation. Journal of Gasterenterology and Hepatology Research 4: 1762–1767.
    
    
12. Rj, A., Potter, M. D., Talley, N. J., Shah, A., Holtmann, G., & Sanders, D. S. (2022). Evidence-based and emerging diet recommendations for small bowel disorders. Official journal of the American College of Gastroenterology| ACG, 117(6), 958-964.
13. Litwiniuk, M., Zaniuk, M., Hurkała, K., Antonik, D., Denys, B., Góra, K., ... & Iberszer, K. (2023). Treatment of small intestinal bacterial overgrowth: Conventional antibiotic therapy and alternative therapy-probiotics and low FODMAP diet. Journal of Education, Health and Sport, 41(1), 57-69.
14. Yuan, F., Ni, H., Asche, C. V., Kim, M., Walayat, S., & Ren, J. (2017). Efficacy of Bifidobacterium infantis 35624 in patients with irritable bowel syndrome: a meta-analysis. Current medical research and opinion, 33(7), 1191-1197.
15. Mathipa-Mdakane, M. G., & Thantsha, M. S. (2022). Lacticaseibacillus rhamnosus: A suitable candidate for the construction of novel bioengineered probiotic strains for targeted pathogen control. Foods, 11(6), 785.
    
16. Vitetta, L. & Coulson, S. & Thomsen, M. & Nguyen, T. & Hall, S. (2017). Probiotics, D-Lactic acidosis, oxidative stress and strain specificity. Gut Microbes 8 (4): 311–322.
17. Rao, S. & Rehman, A. & Yu, S. & Andino, N. (2018). Brain fogginess, gas and bloating: a link between SIBO, probiotics and metabolic acidosis. Clinical and Translational Gastroenterology 9 (6): 162.
18. Erdogan, A., & Rao, S. S. (2015). Small intestinal fungal overgrowth. Current gastroenterology reports, 17(4), 1-7.
19. Hietbrink, F., Besselink, M. G., Renooij, W., de Smet, M. B., Draisma, A., van der Hoeven, H., & Pickkers, P. (2009). Systemic inflammation increases intestinal permeability during experimental human endotoxemia. Shock, 32(4), 374-378.
20. Fasano, A. (2012). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinical reviews in allergy & immunology, 42, 71-78.
21. Cryan, J. F., & Dinan, T. G. (2012). Mind-altering microorganisms: the impact of the gut microbiota on brain and behaviour. Nature reviews neuroscience, 13(10), 701-712.
22. Mayer, E. A., Tillisch, K., & Gupta, A. (2015). Gut/brain axis and the microbiota. The Journal of clinical investigation, 125(3), 926-938.
23. Banks, W. A. (2008). The blood-brain barrier: connecting the gut and the brain. Regulatory peptides, 149(1-3), 11-14.
24. Foster, J. A., & Neufeld, K. A. M. (2013). Gut–brain axis: how the microbiome influences anxiety and depression. Trends in neurosciences, 36(5), 305-312.