Global Shipping from EU

100% 14-day money-back guarantee

400+ ★★★★★ reviews

    Optimoi unesi: nukahda nopeammin, nuku enemmän ja saavuta paras palautuminen todistetuilla työkaluilla

    • person Olli Sovijärvi
    • calendar_today

    Uni on elintärkeää ihmisen terveydelle, sillä se vaikuttaa erilaisiin fysiologisiin ja psykologisiin prosesseihin. Viimeaikaiset tutkimukset ja biohakkerointistrategiat tarjoavat lukuisia tapoja parantaa unen laatua ja kestoa. Tämä artikkeli perustuu "Optimize Your Sleep" -webinaarin oivalluksiin, ja se sisältää yksityiskohtaisen analyysin univajeen seurauksista, unisyklien taustalla olevasta tieteestä ja käytännön vinkkejä unen parantamiseen.

    Univajeen seuraukset

    Riittävän unen puutteella on syvä kielteisiä vaikutuksia kehoon ja mieleen. Keskeisiä seurauksia ovat:

    • Lisääntynyt tulehdus : Krooninen unenpuute voi johtaa systeemiseen tulehdukseen, mikä edistää erilaisia ​​terveysongelmia.
    • Heikentynyt verensokerin säätely : Uni vaikuttaa insuliiniherkkyyteen, ja unen puute voi lisätä diabeteksen riskiä.
    • Painonnousu : Unihäiriöt voivat johtaa hormonaaliseen epätasapainoon, joka edistää painonnousua.
    • Epäsäännelty immuniteetti : Immuunijärjestelmä on heikentynyt, mikä tekee kehosta alttiimman infektioille.
    • Lisääntynyt kroonisten sairauksien riski : Sydän- ja verisuonisairaudet ja verenpainetauti liittyvät huonoon uneen.
    • Mielenterveyden heikkeneminen : Unenpuute liittyy lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen ja masennukseen.
    • Kognitiiviset häiriöt : Riittämätön uni vaikuttaa merkittävästi oppimiseen, muistiin ja yleisiin kognitiivisiin toimintoihin.

    Unen ydinelementit

    Unen aikana keho käy läpi erilaisia ​​terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä prosesseja:

    • Glymfaattinen järjestelmä : Tämä järjestelmä puhdistaa myrkylliset aineenvaihdunnan sivutuotteet aivoista syvän unen aikana.
    • DNA- ja kromosomivaurioiden lieventäminen: Syvä uni puhdistaa aivot ja korjaa DNA- ja kromosomivaurioita, pääasiassa korjaamalla DNA:n kaksoisjuostekatkoja.
    • Unisyklit : Yksi täydellinen unijakso kestää noin 90 minuuttia ja se vaihtelee REM-univaiheiden (rapid eye movement) ja ei-REM-univaiheiden välillä.
    • REM-uni : Tämä vaihe on ratkaisevan tärkeä henkisen palautumisen kannalta, mikä auttaa palauttamaan aivot ja palauttamaan normaalit toiminnot.
    • Syvä uni : välttämätön fyysiselle palautumiselle – Syvä uni auttaa korjaamaan kudoksia, täydentämään energiaa ja puhdistamaan aivot.

    Lue tämä artikkeli ensin, jos haluat syvemmän analyysin unen arkkitehtuurista ja fysiologiasta.

    Unen ja palautumisen mittaaminen

    Unen laadun ymmärtämiseen ja optimointiin kuuluu erilaisten fysiologisten parametrien seuranta, jotka antavat tietoa univaiheista ja sydän- ja verisuoniparametreista sekä hermosto- ja yleisestä palautumisesta.

    Sykevaihtelu (HRV)

    HRV mittaa sydämenlyöntien välistä aikavaihtelua, jota autonominen hermosto säätelee. Se on arvokas indikaattori yleisestä toipumisesta. Korkeampi HRV tarkoittaa yleensä parempaa kardiovaskulaarista kuntoa ja kestävämpää stressivastejärjestelmää. HRV-tasot voivat vaihdella merkittävästi eri väestöryhmien välillä, istuvista henkilöistä korkeasti koulutettuihin urheilijoihin, mikä heijastaa heidän palautumistilaansa ja kuntoaan.

    Leposyke (RHR)

    Leposyke on sydämenlyöntien määrä minuutissa levossa. Alhainen RHR tarkoittaa usein parempaa kardiovaskulaarista kuntoa ja tehokkaampaa sydämen toimintaa. RHR:n seuranta voi auttaa tunnistamaan muutoksia kuntotasoissa ja havaitsemaan varhaiset merkit ylikuntoutumisesta tai sairaudesta.

    Univaiheet

    Uni on jaettu eri vaiheisiin: kevyt uni, syvä uni ja REM (Rapid Eye Movement) uni. Jokaisella vaiheella on erilainen rooli fyysisessä ja henkisessä palautumisessa:

    • Kevyt uni : Helpottaa muistin lujittamista ja oppimista.
    • Syvä uni : Kriittinen fyysiselle palautumiselle, kudosten korjaamiselle ja myrkkyjen poistamiselle.
    • REM-uni : välttämätön kognitiivisille toiminnoille, tunnesääntelylle ja muistin käsittelylle.

    Unisyklit

    Täydellinen unisykli kestää noin 90 minuuttia ja sisältää kaikki unen vaiheet. Terveelliseen uneen kuuluu useita syklejä, tyypillisesti 4-6 per yö, mikä varmistaa, että keho ja aivot saavat riittävästi palautuvia hyötyjä.

    Unen kesto ja tehokkuus

    Unen kokonaismäärä ja unen tehokkuus ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Unen tehokkuus lasketaan prosenttiosuutena ajasta, joka kuluu unessa ollessaan sängyssä. Korkeampi unen tehokkuus tarkoittaa levollisempaa ja keskeytymättömämpää unta.

    Fysiologiset merkit

    Kehon lämpötila

    Kehon lämpötila vaihtelee luonnollisesti uni-valveilujakson aikana. Alhaiset ruumiinlämpöt liittyvät syvempiin univaiheisiin, kun taas korkeammat lämpötilat voivat viitata levottomuuteen tai hereille.

    Hengitysnopeus

    Hengitystiheyden seuranta unen aikana voi antaa tietoa hengitysteiden terveydestä ja havaita mahdolliset ongelmat, kuten uniapnea. Johdonmukaiset, tasaiset hengitystavat liittyvät tyypillisesti parempaan unen laatuun.

    Veren happitasot (SpO2)

    Veren happitasoja voidaan seurata sen varmistamiseksi, että keho saa riittävästi happea unen aikana. SpO2-tason putoaminen voi viitata hengitysongelmiin, jotka saattavat tarvita lääkärinhoitoa.

    Liikettä ja toimintaa

    Liikkeiden ja aktiivisuustason seuraaminen unen aikana auttaa tunnistamaan levottomuuden tai valveillaolojaksot. Unta valvovat laitteet voivat antaa tietoa liikkumistiheydestä, mikä voi korreloida unihäiriöiden kanssa.

    Päivän palautumisilmaisimet

    Päivittäiset palautumismittarit, kuten syke, HRV ja aktiivisuustasot, antavat käsityksen siitä, kuinka hyvin keho toipuu päivittäisestä stressistä. Nämä indikaattorit auttavat mittaamaan yleistä palautumista ja valmiutta fyysisiin tai henkisiin haasteisiin.

    Subjektiivinen unen laatu

    Objektiivisten mittausten lisäksi subjektiiviset arvioinnit unen laadusta – kuten levänneestä heräämisen jälkeen – ovat tärkeitä. Nämä subjektiiviset mittarit voivat tarjota lisäkontekstia kvantitatiivisille tiedoille.

    Yhdistämällä näitä erilaisia ​​mittareita yksilöt voivat ymmärtää kokonaisvaltaisesti unirytmiään ja yleistä palautumistaan. Puettavan teknologian ja unenseurantalaitteiden, kuten Oura-renkaan, käyttö voi tarjota yksityiskohtaista tietoa näistä parametreista, mikä mahdollistaa yksilölliset säädöt unen laadun ja yleisen terveyden parantamiseksi.

    Strategioita unen laadun parantamiseksi

    Unen laadun optimointi edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa integroidaan elämäntapamuutokset, ympäristömuutokset ja ravintolisät. Alla on yksityiskohtaisia ​​strategioita unen parantamiseksi:

    1. Korjaa vuorokausirytmi

    Vuorokausirytmi on kehon sisäinen kello, joka säätelee uni-valveilusykliä. Terveen vuorokausirytmin ylläpitämiseksi:

    • Säilytä johdonmukainen uniaikataulu : Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä, jopa viikonloppuisin.
    • Altista itsesi luonnonvalolle päivän aikana : Vietä aikaa ulkona luonnollisessa auringonvalossa, erityisesti aamulla, auttaaksesi kehon vuorokausikellon asettamisessa.
    • Vältä altistumista siniselle valolle illalla : Vähennä ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa ja käytä sinisen valon suodattimia elektronisissa laitteissa estääksesi melatoniinin tuotannon häiriintymisen.

    2. Minimoi EMF-saasteet

    Elektronisten laitteiden sähkömagneettiset kentät (EMF) voivat häiritä unta. Altistumisen minimoimiseksi:

    • Vähennä elektronisten laitteiden käyttöä : Sammuta elektroniset laitteet vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
    • Harkitse maadoitustekniikoita : Käytä maadoitusmattoja tai kävele paljain jaloin luonnollisilla pinnoilla neutraloidaksesi EMF-altistuksen.

    3. Paranna sisäilman laatua

    Hyvä ilmanlaatu on ratkaisevan tärkeää levollisen unen kannalta. Sisäilman laatua parantavia toimenpiteitä ovat mm.

    • Käytä ilmanpuhdistimia : Puhdista makuuhuoneen ilma allergeenien ja epäpuhtauksien vähentämiseksi.
    • Säilytä optimaalinen kosteustaso : Pidä kosteus välillä 30-50 % kuivumisen ja epämukavuuden estämiseksi.

    4. Optimoi makuuhuoneen lämpötila

    Viileämpi huonelämpötila edistää parempaa unta. Tavoitteena:

    • Pidä makuuhuone viileänä : Säilytä ympäristön lämpötila välillä 15-19 °C (59-66 °F) optimaalisen unen saavuttamiseksi.

    5. Vältä unta häiritseviä aineita

    Tietyt aineet voivat heikentää unen laatua. Tämän välttämiseksi:

    • Rajoita kofeiinia ja stimulantteja : Vältä kofeiinia ja muita piristeitä vähintään kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa.
    • Kohtuullinen alkoholin kulutus : Rajoita alkoholin käyttöä ja varmista, että viimeinen juoma on vähintään 90 minuuttia ennen nukkumaanmenoa.

    6. Harjoittele säännöllisesti

    Fyysinen aktiivisuus edistää unta, mutta ajoituksella on väliä. Sisällytä:

    • Päivittäiset fyysiset aktiviteetit : Harrasta säännöllistä liikuntaa, mukaan lukien vastusharjoittelu, aerobiset harjoitukset ja High-Intensity Interval Training (HIIT). Vältä kuitenkin intensiivistä harjoittelua lähellä nukkumaanmenoa.

    7. Käytä unta edistäviä lisäravinteita

    Tietyt lisäravinteet voivat parantaa unen laatua. Harkitse seuraavaa:

    • Magnesium : Auttaa rentouttamaan lihaksia ja parantamaan unta.
    • L-teaniini : Edistää rentoutumista ja lisää alfa-aivoaaltoja.
    • L-tauriini : Tehostaa GABA-tuotantoa ja vähentää ahdistusta.
    • Sinkki : Tukee melatoniinin tuotantoa ja syvää unta.

    8. Syö tryptofaania sisältäviä ruokia

    Tryptofaani on aminohappo, joka lisää melatoniinin tuotantoa. Sisältää:

    • Tryptofaania sisältävät ruoat : Syö ennen nukkumaanmenoa ruokia, kuten kurpitsansiemeniä, juustoa, kalkkunaa ja kanaa.

    9. Kokeile adaptogeenisiä yrttejä

    Adaptogeenit auttavat kehoa sopeutumaan stressiin ja edistävät rentoutumista. Käyttää:

    • Reishi ja Ashwagandha : Nämä yrtit vähentävät stressiä ja parantavat unen syvyyttä.

    10. Mikroannos melatoniinia

    Melatoniini voi auttaa säätelemään unirytmiä aiheuttamatta unettomuutta. Yrittää:

    • Pienet annokset melatoniinia : Ota 0,1-0,3 mg illalla, jotta nukahtaa nopeammin.

    11. Käytä kuuma-kylmähoitoa

    Kuuma- ja kylmähoitojen vuorotteleminen voi tasapainottaa autonomista hermostoa. Harjoitella:

    • Kuuma-kylmä vaihtelu : Käytä tekniikoita, kuten vuorotellen kuumaa suihkua ja kylmiä kylpyjä, parantaaksesi unen syvyyttä.

    12. Paranna mikroverenkiertoa

    Hyvä verenkierto on välttämätöntä palautumisen ja unen laadun kannalta. Tekniikoihin kuuluvat:

    • PEMF-terapia : Pulssimainen sähkömagneettinen kenttähoito voi parantaa mikroverenkiertoa ja auttaa palautumaan.

    13. Puna-/infrapunavalohoito

    Valoterapia voi lisätä energiaa ja vähentää väsymystä. Käyttää:

    • Punainen/infrapunavalo : Päivittäiset puna- tai infrapunavalohoitoistunnot voivat parantaa unen laatua ja yleistä energiatasoa.

    14. Harjoittele mindfulness- ja hengitysharjoituksia

    Mindfulness-tekniikat voivat parantaa merkittävästi unta. Yrittää:

    • Meditaatio ja syvä hengitys : Ennen nukkumaanmenoa harjoittele meditaatio-, mindfulness- ja syvähengitysharjoituksia mielen ja kehon rentouttamiseen.

    15. Käytä Binaural Beats ja Relaxing Music

    Kuulolaitteet voivat auttaa saamaan syvempään uneen. Harkitse:

    • Binaural Beats ja rentouttava musiikki : Kuuntele näitä ääniä ennen nukkumaanmenoa edistääksesi rentoutumista ja parantaaksesi unen laatua.

    Bonusvinkit

    • Syö vihreitä kiivejä : Kahden vihreän kiivin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa voi parantaa unen syvyyttä ja vähentää yöllisiä heräämisiä.
    • Ota päiväunet : Lyhyet päiväunet (20 tai 90 minuuttia) voivat parantaa muistia, vähentää aistien ylikuormitusta ja auttaa palautumisessa . Voit optimoida päiväunien laadun käyttämällä nukkumaskia ja melusuojaa.

    Näiden strategioiden sisällyttäminen päivittäisiin rutiineihin voi parantaa merkittävästi unen laatua ja yleistä terveyttä.

    Johtopäätös

    Unen optimointi on monipuolinen lähestymistapa, joka edellyttää taustalla olevan tieteen ymmärtämistä ja käytännön strategioiden toteuttamista. Yksilöt voivat parantaa merkittävästi unen laatua säätelemällä vuorokausirytmejä, parantamalla uniympäristöään, hallitsemalla stressiä mindfulnessin avulla ja käyttämällä lisäravinteita strategisesti.

    Näiden strategioiden toteuttaminen parantaa unta ja vaikuttaa positiivisesti yleiseen terveyteen, kognitiiviseen toimintaan ja hyvinvointiin. Hyvän unihygienian priorisointi ja tietoisten elämäntapojen muuttaminen voi johtaa parempaan fyysiseen palautumiseen, parempaan mielenterveyteen ja lisääntyneeseen stressinsietokykyyn, mikä viime kädessä edistää terveellisempää ja tasapainoisempaa elämää.

    Tieteelliset viittaukset:

    1. Chittora, R., Jain, A., Suhalka, P., Sharma, C., Jaiswal, N. ja Bhatnagar, M. (2015). Univaje: hermoston säätely ja seuraukset. Sleep and Biological Rhythms, 13, 210-218.
    2. Hauglund, N. ja Pavan, C. (2020). Nukkuvien aivojen puhdistaminen – glymfaattisen järjestelmän mahdollinen palauttava toiminta. Current Opinion in Physiology , 15, 1-6.
    3. Zada, D., Bronshtein, I., Lerer-Goldshtein, T., Garini, Y., & Appelbaum, L. (2019). Uni lisää kromosomidynamiikkaa, mikä mahdollistaa kertyvien DNA-vaurioiden vähentämisen yksittäisissä neuroneissa. Nature Communications , 10 (1), 895.
    4. Purves, D., Augustine, G., Fitzpatrick, D., Katz, L., LaMantia, A., McNamara, J. ja Williams, S. (2020). Unen vaiheet. Sleep Insights .
    5. Shaffer, F. ja Ginsberg, JP (2017). Yleiskatsaus sykevaihtelumittareihin ja normeihin. Kansanterveyden rajat, 5, 258.
    6. Stickgold, R., & Walker, MP (2007). Unesta riippuvainen muistin konsolidointi ja uudelleenkonsolidointi. Sleep Medicine, 8(4), 331-343.
    7. Diekelmann, S., & Born, J. (2010). Unen muistitoiminto. Nature Reviews Neuroscience, 11(2), 114-126.
    8. Carskadon, MA ja Dement, WC (2011). Normaali ihmisen uni: Yleiskatsaus. Unilääketieteen periaatteet ja käytäntö, 5, 16-26.
    9. Ohayon, MM, Carskadon, MA, Guilleminault, C., & Vitiello, MV (2004). Kvantitatiivisten uniparametrien meta-analyysi lapsuudesta vanhuuteen terveillä yksilöillä: Normatiivisten uniarvojen kehittäminen koko ihmisen eliniän aikana. Sleep, 27(7), 1255-1273.
    10. Kräuchi, K., & Deboer, T. (2010). Unen säätelyn ja lämpösäätelyn välinen suhde. Frontiers in Bioscience, 15, 604-625.
    11. Berry, RB, Budhiraja, R., Gottlieb, DJ, et ai. (2012). Säännöt hengitystapahtumien pisteytykseen unessa: Päivitys vuoden 2007 AASM Manual for the Scoring of Sleep and Associated Events -käsikirjaan. American Academy of Sleep Medicine -akatemian uniapneamääritelmiä käsittelevän työryhmän neuvottelut. Journal of Clinical Sleep Medicine, 8(5), 597-619.
    12. Motamedi, GK ja McCluskey, C. (2013). Unessa havaittujen liikehäiriöiden kirjo. Neurologic Clinics, 31(4), 1087-1110.
    13. Altini, M., & Kinnunen, H. (2021). Lupaus unesta: Monisensorinen lähestymistapa tarkkaan univaiheen havaitsemiseen Oura-renkaan avulla. Sensors, 21(13), 4302.
    14. Czeisler, CA, & Gooley, JJ (2007). Uni ja vuorokausirytmit ihmisillä. Cold Spring Harbor Symposia on Quantitative Biology, 72, 579-597.
    15. Chang, AM, Aeschbach, D., Duffy, JF ja Czeisler, CA (2015). Valoa lähettävien e-lukijoiden iltakäyttö vaikuttaa negatiivisesti uneen, vuorokausiajoitukseen ja seuraavan aamun valppauteen. Proceedings of the National Academy of Sciences, 112(4), 1232-1237.
    16. Chevalier, G., Sinatra, ST, Oschman, JL, Sokal, K., & Sokal, P. (2012). Maadoitus: terveydelliset vaikutukset ihmiskehon yhdistämisestä maan pinnan elektroneihin. Journal of Environmental and Public Health, 2012.
    17. Canha, N., Teixeira, C., Figueira, M., & Correia, C. (2021). Millainen on sisäilman laatu unen aikana? Katsaus kenttätutkimuksiin. Tunnelma , 12 (1), 110.
    18. Cao, B., Chen, Y. ja McIntyre, RS (2021). Kattava katsaus nykyiseen kirjallisuuteen ilmansaasteiden ja unen laadun vaikutuksista. Unilääketiede , 79 , 211-219.
    19. Okamoto-Mizuno, K. ja Mizuno, K. (2012). Lämpöympäristön vaikutukset uneen ja vuorokausirytmiin. Journal of Physiological Anthropology, 31(1), 14.
    20. Roehrs, T. ja Roth, T. (2008). Kofeiini: uni ja uneliaisuus päivällä. Sleep Medicine Reviews, 12(2), 153-162.
    21. Ebrahim, IO, Shapiro, CM, Williams, AJ ja Fenwick, PB (2013). Alkoholi ja uni I: Vaikutukset normaaliin uneen. Alkoholismi: Clinical and Experimental Research, 37(4), 539-549.
    22. Kredlow, MA, Capozzoli, MC, Hearon, BA, Calkins, AW ja Otto, MW (2015). Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset uneen: meta-analyyttinen katsaus. Journal of Behavioral Medicine, 38(3), 427-449.
    23. Chan, V. ja Lo, K. (2022). Ravintolisien tehokkuus unen laadun parantamisessa: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Jatko-opintojen lääketieteellinen lehti , 98 (1158), 285-293.
    24. Saidi, O., Rochette, E., Doré, É., Maso, F., Raoux, J., Andrieux, F., ... & Duché, P. (2020). Satunnaistettu kaksoissokkokontrolloitu koe proteiinien vaikutuksesta, joissa on eri tryptofaani/suuret neutraalit aminohapposuhteet, nuorten uneen: Protmorpheus-tutkimus. Nutrients , 12 (6), 1885.
    25. Binks, H., E. Vincent, G., Gupta, C., Irwin, C. ja Khalesi, S. (2020). Ruokavalion vaikutukset uneen: kertomus. Nutrients , 12 (4), 936.
    26. Chatterjee, S., Dutta, A., & Banerji, AK (2011). Kliininen tutkimus Ashwagandha (Withania somnifera) -juuriuutteen vaikutuksen arvioimiseksi potilailla, joilla on unettomuus ja ahdistuneisuus: Kaksoissokkoutettu, satunnaistettu, lumekontrolloitu tutkimus. The Indian Journal of Psychological Medicine, 33(1), 19-25.
    27. Qiu, Y., Mao, ZJ, Ruan, YP ja Zhang, X. (2021). Ganoderman unettomuuden vastaisen mekanismin tutkiminen keskus-perifeerisen monitasoisen vuorovaikutusverkostoanalyysin avulla. BMC Microbiology, 21(1), 16.
    28. Zhdanova, IV, Wurtman, RJ, Lynch, HJ, Ives, JR, Dollins, AB, Morabito, C., ... & Moss, MB (1995). Iltaisin nautitun pienten melatoniiniannosten unta aiheuttavat vaikutukset. Clinical Pharmacology & Therapeutics, 57(5), 552-558.
    29. Okamoto-Mizuno, K. ja Mizuno, K. (2012). Lämpöympäristön vaikutukset uneen ja vuorokausirytmiin. Journal of physiological anthropology, 31, 1-9.
    30. Haghayegh, S., Khoshnevis, S., Smolensky, MH, Diller, KR ja Castriotta, RJ (2019). Passiivinen kehon lämmitys ennen nukkumaanmenoa lämpimällä suihkulla tai kylvyllä unen parantamiseksi: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Unilääkkeiden arvostelut, 46, 124-135.
    31. Klopp, RC, Niemer, W. ja Schmidt, W. (2013). Erilaisten fysikaalisten hoitomenetelmien vaikutukset valtimoiden verisuoniliikkeeseen ja mikrohemodynaamisiin toiminnallisiin ominaisuuksiin, jos elinten verenvirtauksen säätely on puutteellista. Journal of Complementary and Integrative Medicine, 10 (Suppl), S39-46, S41-49.
    32. Zhao, X., Du, W., Jiang, J. ja Han, Y. (2022). Aivojen fotobiomodulaatio parantaa unen laatua subjektiivisessa kognitiivisessa heikkenemisessä: satunnaistettu, valekontrolloitu tutkimus. Journal of Alzheimer's Disease , 87 (4), 1581-1589.
    33. Black, DS, O'Reilly, GA, Olmstead, R., Breen, EC ja Irwin, MR (2015). Mindfulness-meditaatio ja unen laadun ja päiväsaikojen heikkenemisen parantaminen unihäiriöistä kärsivien iäkkäiden aikuisten keskuudessa: satunnaistettu kliininen tutkimus. JAMA Internal Medicine, 175(4), 494-501.
    34. Leubner, D. ja Hinterberger, T. (2017). Binauraalisten iskujen tehokkuuden tarkastelu terveyteen: Kattava katsaus 20 vuoden tutkimukseen. Applied Psychophysiology and Biofeedback, 42(3), 267-287.
    35. Lin, HH, Tsai, PS, Fang, SC ja Liu, JF (2011). Kiivien kulutuksen vaikutus unen laatuun aikuisilla, joilla on unihäiriöitä. Asia Pacific Journal of Clinical Nutrition, 20(2), 169-174.
    36. Reyner, L., & Horne, J. (1997). Kuljettajien uneliaisuuden estäminen: kofeiinin yhdistelmä lyhyiden päiväunien kanssa. Psychophysiology, 34(6), 721-725.

    Jätä kommentti

    Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen kuin ne julkaistaan