Nopeatempoisessa, teknologiavetoisessa maailmassa tunnustetaan yhä useammin, että luontoyhteyden palauttaminen yleiseen hyvinvointiimme on tärkeää. Tieteelliset tutkimukset paljastavat jatkuvasti, että luontoympäristöön uppoutumisella on syvällisiä vaikutuksia fyysiseen, henkiseen ja emotionaaliseen terveyteemme. Luonto tarjoaa monia parantavia hyötyjä stressin ja ahdistuksen lievittämisestä immuunijärjestelmän toiminnan parantamiseen ja luovuuden edistämiseen. Tässä artikkelissa käsitellään metsäkylpyä, jokapäiväistä luontoyhteyttä, oman ruoan kasvattamista, yhteyksiä eläimiin ja luonnon terveyshyötyjä.
Johdanto
Ihminen on ollut osa luontoa lajin syntymästä lähtien. Valitettavasti monet ihmiset vieraantuvat luonnosta kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen myötä. Jo vuonna 1984 amerikkalainen psykologi Craig Brod loi termin teknostressi tarkoittaakseen teknologian ja tietokoneiden aiheuttamaa stressiä ihmisissä.
Ihmiset suosivat yleensä luontoa kaupunkiympäristöjen sijaan, mutta siitä, mitä ihmiset ajattelevat nähdessään näitä ympäristöjä, tiedetään vain vähän. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen perusteella assosiaatiot luonnollisiin ja aurinkoisiin ympäristöihin olivat myönteisempiä kuin kaupunki- ja pilvisiin ympäristöihin. Luonnonmaisemat näyttävät herättävän pääasiassa positiivisesti valenoituneita assosiaatioita, kun taas assosiaatiot kaupunkiympäristöihin ovat vaihtelevia.
Esimerkiksi suurin osa suomalaisista pitää edelleen luontoa erittäin tärkeänä asiana elämässään, vaikka suurin osa suomalaisista asuu nykyään kaupunkiympäristössä. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman tutkimuksen mukaan vain noin viisi prosenttia suomalaisista kokee kuuluvansa kaupunkiympäristön vetovoimaisuuden kannalta aitoon kaupunkilaisväestöön. Vastaavasti 19 prosenttia väestöstä kokee kuuluvansa aitoon luontokansaan. Joka tapauksessa noin 95 prosenttia väestöstä pitää luontoa houkuttelevana.
Metsässä uiminen
Monet tutkimuksia ovat osoittaneet, että ihmiset arvostavat luontoalueita enemmän kuin rakennettua ympäristöä. Erityisesti puut, kasvit, vesistöt, korkeusvaihtelut ja yleensä alueiden hyvä hoito ovat piirteitä, jotka miellyttävät ihmisiä. Yhtenäisen luonnonmetsän, joka sisältää lähinnä luonnon ääniä, terveysvaikutukset ovat voimakkaammat kuin puiston tai rakennetun viheralueen.
Vuonna 2016 Japanissa julkaistiin laaja katsaus 52 tutkimuksesta, jonka mukaan luonnon ja metsän havaittuihin fysiologisiin vaikutuksiin kuuluvat:
- Alentuneet syljen kortisolitasot
- pulssin aleneminen
- Verenpaineen aleneminen
- Sykevaihtelun (HRV) lisääntyminen.
- autonomisen hermoston tasapainottaminen
Japanissa potilaille määrätään shinrin-yoku tai metsäkylpyä tasapainottamaan hektistä ja tiivistä kaupunkielämää. Kirjaimellisesti tämä tarkoittaa "koko metsän ilmapiirin sisäistämistä kaikilla aisteilla".
Jos emme voi mennä luontoon, anna luonnon tulla luoksemme. Työpaikalla luonnonelementtien (esim. viherkasvit, viherseinät ja muut viheralueet) läsnäolo vähentää merkittävästi koettua stressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. Tutkimukset osoittavat myös, että luonnon näkeminen vähentää työhön liittyvää stressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. Luonnon äänien kuuntelu voidaan tuoda työympäristöön esimerkiksi melua ehkäisevillä kuulokkeilla. Samoin, luontokuvien katselu tietokoneella auttaa tasapainottamaan autonomista hermostoa henkisesti haastavan tilanteen jälkeen.
Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että paljain jaloin kävely ja seisominen eli maadoitus tai maadoitus voi vähentää tulehdusta, vähentää hapetusstressiä, parantaa verenkiertoa, ja alentaa stressitasoa. Metsässä viipyminen pidempään ja jopa yön yli... vähentää stressiä ja alentaa elimistön tulehdustilaa.. Maassa nukkumisen on myös osoitettu alentaa kortisolitasoja ja tasoittaa kortisolin eritystä päivän aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2019 julkaistussa laajassa brittiläisessä väestötutkimuksessa todettiin, että vähintään 120 minuutin viettäminen luonnossa viikossa on yhteydessä hyvään terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä on vain 2 tuntia, joka on saavutettavissa melko helposti. Sillä ei ollut merkitystä, miten 120 minuuttia luontokontaktia viikossa saavutettiin (esim. yksi pitkä vs. useita lyhyempiä käyntejä viikossa). Tärkeintä on viettää aikaa luonnossa.
Oman ruoan kasvattaminen
Jos kasvatat ainakin osan ruoastasi ja sinulla on puutarha, se voi lisätä valtavasti yhteytesi luontoon ja siten myös onnellisuuttasi. Myös, puutarhureiden esteettiset kokemukset voivat tuottaa merkityksiä, jotka kannustavat heitä osallistumaan edelleen toimintaan, joka johtaa myönteisiin terveysvaikutuksiin.
Vihannesten kasvattaminen on myös hyvä tapa vähentää ruokakaupan kustannuksia, parantaa ruoan laatua ja saada ruokavalioon enemmän ravinteikkaita elintarvikkeita. Perustuu pieneen tutkimukseen Kaliforniassa, Yhdysvalloissatutkimukseen osallistujat, jotka osallistuivat kaupunkien kotipuutarhaohjelmaan, raportoivat, että heillä oli paremmat mahdollisuudet saada ruokaa, tuoreiden tuotteiden kulutus lisääntyi, kotiruokaa valmistettiin enemmän ja pikaruoan kulutus väheni. He raportoivat myös parantuneesta fyysisestä aktiivisuudesta, mielenterveydestä ja stressinhallinnasta.
Kuva: Tohtori Olli Sovijärven kotipuutarha kesältä 2022.
Lapsilla puutarhanhoito on erittäin hyödyllistä fyysisen, kognitiivisen ja motorisen kehityksen kannalta. Puutarhanhoito voi myös olla vanhemmille ja lapsille hyvä tilaisuus viettää keskeytymätöntä laatuaikaa yhdessä.
Yksi tärkeä näkökohta omien elintarvikkeiden kasvattamisessa on kriisiaikoina. COVID-19-pandemian ja sen aiheuttamien lukitustoimenpiteiden aikana...kotiruokakasvatus oli yhteydessä parempaan ruoan saatavuuteen ja hyvinvointiin sekä alhaisempaan ruokaturvattomuuteen.
Käsien "likaaminen" maaperässä on ollut evoluutio-ominaisuutemme. Maaperän altistuminen voi olla epigeneettisten signaalien ympäristölähde, jotka vaikuttavat perimämme toimintaan terveyden ja sairauksien määrittämisessä.
Useissa ihmistutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ihmisen aiheuttamille ilmassa oleville hiukkasille altistumiseen liittyy merkittäviä muutoksia DNA:n metylaatiomalleissa. Maaperästä peräisin oleva bakteeri, Mycobacterium vaccaejolla on anti-inflammatorisia ja immunoregulatorisia ominaisuuksia, on mahdollisesti käyttökelpoinen vastatoimi. stressitekijöiden kielteisiä vaikutuksia vastaan jaahdistukseen liittyvät käyttäytymismallithiirillä tehtyjen tutkimusten perusteella.
Eläimet ja lemmikkieläimet
Nykytietämyksen mukaan lemmikkieläinten historia ulottuu noin 12 000 vuoden päähän (10 000 eKr.). Tältä aikakaudelta on löydetty hauta, jossa ihmisen kainalosta on löytynyt sen kanssa haudattu koira. Eläimiä on kasvatettu lemmikkeinä iät ja ajat ja niitä on käytetty metsästykseen ja maanviljelyyn.
Stressinhallinnan näkökulmasta lemmikin pitämisen tiedetään muun muassa lisäävän empatiaa, vähentävän ahdistusta ja parantavan mielialaa. Lisäksi lemmikkieläinten on todettu alentavan verenkierrossa olevia stressiin liittyviä merkkiaineita (kuten kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia), laskevan sykettä ja lisäävän sykevaihtelua (HRV). Stressiä vähentävä fysiologinen vaikutus on havaittavissa, vaikka lemmikkieläin ei olisikaan oma. On myös havaittu lapsilla, että stressireaktio erilaisiin ärsykkeisiin vähenee huomattavasti, kun koira on lähellä.. Iäkkäillä ihmisillä, lemmikin läsnäolo vähentää tylsistymistä ja lisää yleistä hyvinvointia.
Seurallisuuden ja avun lisäksi kotieläin voi parantaa vastustuskykyä ja ehkäistä autoimmuunisairauksia ja allergioita. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että kotieläimet levittävät bakteereja tehokkaasti elinympäristössä perheenjäsenten kesken. Esim, tutkimukset osoittavat, että astman esiintyvyys on vähäisempää lapsilla, jotka ovat kasvaneet kotieläinten kanssa.. Tutkijat ovat yhdistäneet kotieläintalouden ja monipuolisemman suolistobakteeripopulaation välillä ja siten parempaan yleisterveyteen.
COVID-19-pandemia toi esiin seuraavat seikat useita tutkimuksia osoitteessa lemmikkieläinten vaikutuksista mielenterveyteen lukituksen aikana.erityisesti silloin, kun muut ihmissuhteet olivat rajalliset. Tulokset osoittivat, että verrattuna ihmisiin, joilla ei ollut eläimiä, lemmikkieläinten omistajien henkinen hyvinvointi oli huomattavasti korkeammalla tasolla - he kokivat selviytyvänsä paremmin epäsuotuisista tilanteista ja kokivat huomattavasti enemmän myönteisiä tunteita lukituksen aikana.
Systemaattinen katsaus vuodelta 2021 havaittiin vaihtelevia tuloksia lemmikkieläinten vaikutuksesta omistajansa mielenterveyteen. Vaikka absoluuttinen määrä tutkimuksia osoitti positiivisen vaikutuksen verrattuna negatiiviseen vaikutukseen mielenterveyteen, yleinen tulossuuntaus oli vaihteleva. Tämä johtuu todennäköisesti eroista tutkimusten laadussa ja siitä, että mielenterveys on monitekijäinen. Anekdoottisesti monet lemmikkieläinten omistajat kuitenkin raportoivat myönteisestä vaikutuksesta mielenterveyteensä.
Koira on maailmanlaajuisesti suosituin lemmikkieläin, jonka omistaa 33 prosenttia vastaajista, ja kakkosena ovat kissat 23 prosentilla. DKoiran omistaminen edistää hedonista (mielihyvä) ja eudaimonista (tarkoitus) hyvinvointia monin tavoin, muun muassa tukemalla omistajia huonon mielenterveyden kausien yli ja tarjoamalla tarkoituksen. Vastuu sekä omistajan ja koiran ominaisuudet voivat kuitenkin aiheuttaa haasteita.
///