Stressiherkkyys – perinnöllistä vai opittua?
Säännöllinen paine tai kuormitus valmistaa sinut tuleviin stressitilanteisiin. Päivittäin vain muutaman stressaavan tilanteen kokeva ihminen voi olla alttiimpi sairauksille, sillä hänen immuunijärjestelmänsä ei ole tarpeeksi vahvistunut yllättävien stressitekijöiden edessä.
" Kun otat stressin vastaan, voit muuttaa pelon rohkeudeksi, eristäytymisen yhteydeksi ja kärsimyksen merkitykseksi. ”
– Psykologi Kelly McGonigal
Kokonaiskuormituksen määrä liittyy stressinsietokykyyn. Usein ajatellaan, että stressi on haitallista ja rentoutuminen hyvästä. Tämä väärinkäsitys on johtanut siihen, että jotkut ihmiset eivät koe tarpeeksi rasitusta elämässään. Toisin sanoen niin sanotun hyödyllisen stressin tai eustressin määrä on puutteellinen. Näillä ihmisillä on usein alhainen stressinsietokyky.
Säännöllinen paine tai kuormitus valmistaa sinut tuleviin stressitilanteisiin. Päivittäin vain muutaman stressaavan tilanteen kokeva ihminen voi olla alttiimpi sairauksille, sillä hänen immuunijärjestelmänsä ei ole tarpeeksi vahvistunut yllättävien stressitekijöiden edessä. Toisaalta krooninen tai pitkäaikainen stressi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.
Stressiä ei voi eikä pidä paeta. Rauhoittavat lääkkeet ja muut turruttavat stressinhallintatyökalut eivät ole vastaus – kyse on enemmän siitä, miten käsittelet stressiä ja stressaavia tilanteita elämässäsi. Monet sanovat, että elämä on stressaavaa, kun todellisuudessa ihmisellä on yleensä liian monia asioita hoidettavana tai he ovat huonosti järjestettyjä. Mielesi ja siitä kumpuavat pelot aiheuttavat lopulta kiirettä ja paineen tunnetta.
Toisaalta ihmiskehot ovat erilaisia, ja geneettinen kokoonpanosi vaikuttaa stressiherkkyyteen. Tutkimukset osoittavat, että noin 15–25 % ihmisistä reagoi stressiin voimakkaalla hermostovasteella. Näillä ihmisillä on myös paljon tavallista parempi kyky analysoida ympäristön tuottamia aistiärsykkeitä. Tätä kutsutaan Sensory Processing Sensitivityksi (SPS). Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin SPS:ään liittyviä aivopiirejä, havaittiin, että se on vakaa ominaisuus, jolle on ominaista suurempi empatia, tietoisuus, reagointikyky ja prosessoinnin syvyys tärkeimpiin ärsykkeisiin. Mielenkiintoista on, että kirjoittajat päättelevät, että SPS palvelee lajien selviytymistä syvän integraation ja ympäristön ja sosiaalisen tiedon muistin kautta, joka voi edistää hyvinvointia ja yhteistyötä.
Geneettisiä eroja yksilöiden välillä esiintyy myös esimerkiksi stressitekijän laukaiseman kortisolin eli stressihormonituotannon määrässä. Geneettiset erot niin sanotussa HPA-akselissa vaikuttavat myös merkittävästi biokemiallisen stressivasteen laukeamiseen . Esimerkiksi heikentynyt HPA-akselin säätely akuutin stressijakson aikana on yhdistetty masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Identtisiä kaksosia koskevan laajan tutkimuksen mukaan persoonallisuustyypillä on merkittävä vaikutus koettuun työstressiin. Vastaavasti lähes 45 % persoonallisuustyypin muodostumisesta on geneettistä. Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan työperäiseen stressiin ja havaittiin, että perinnöllisyydestä johtuen henkilö saattaa joissain tapauksissa pystyä paremmin vaihtamaan liian stressaavaa työtä. Samalla tutkijat havaitsivat myös, että vaikka perinnöllisyys vaikuttaa stressinsietokykyyn, stressinsietokykyä voidaan kehittää myös eri menetelmin.
Stressi ja havaittu väsymys
Lepo ei ehkä auta väsymykseen. Väsyneenä tunteva henkilö voi hyötyä toimintaan liittyvästä vaihtelusta (kuten ympäristön tai työtehtävien vaihtamisesta) lepäämisen sijaan. Stressiväsymys voi johtua myös matalasta turhautumiskynnyksestä. Psykologi Albert Ellis kuvailee tätä nimellä Low Frustration Tolerance , LFT. Tämän määritelmän mukaan henkilö ei voi sietää epämiellyttäviä tunteita ja stressaavia tilanteita. Epämiellyttävien ja turhauttavien tilanteiden toistuva välttäminen voi paradoksaalisesti lisätä turhautumista.
Stressin lisäksi LFT on yhdistetty ahdistuneisuuteen ja masennukseen, erityisesti nuorilla. Rationaalisen emotionaalisen käyttäytymisterapian (REBT) lisäksi esimerkiksi kohdennettu transkraniaalinen tasavirtastimulaatio (TDCS) näyttää toimivan LFT:n hoidossa. Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (MBCT) auttaa myös tunnistamaan turhautumisen ja siihen liittyvän stressin. Toisaalta MBCT:tä voidaan käyttää myös mielen ohjelmoimiseen rakentavampaan ja joustavampaan suuntaan.
Jotkut ihmiset sekoittavat normaalin satunnaisen väsymyksen todelliseen uupumukseen, jossa jatkuvasta väsymyksestä tulee krooninen sairaus. Nykypäivän ylistetty suorituskeskeisyys, jatkuva tulosten tavoittelu ja "älä lopeta ennen kuin pudotat" -mentaliteetti ovat tehneet normaalista väsymyksen tunteesta epätavallisen, jopa lääketieteellisen tilan.
Silti on viisasta ymmärtää, että liian pitkään koettu väsymys voi muuttua krooniseksi ahdistuksen jatkuessa. Joten on viisasta ymmärtää, että varsinkin fyysisesti ja henkisesti haastavan päivän päätteeksi on yleistä tuntea väsymystä.
Krooniseen ja liian korkeaan stressiin liittyvät oireet:
- Jatkuvasti kipeät lihakset ja/tai lihasheikkous
- Päänsärky
- Ärtyneisyys, mielialan vaihtelut ja mielen apatia
- Näön hämärtyminen ja huimaus
- Ruokahaluttomuus
- Muistiongelmat, varsinkin lähellä olevan muistin tapauksessa
- Keskittymisvaikeudet
- Päätöksenteon vaikeudet
- Hidastaa refleksejä
- Turhautumista
- Motivaatio puute
Eustress on elämän lähde
Monille hyödyllistä eustressiä edustaa erityisen inspiroiva tai motivoiva toiminta tai tilanne. Esimerkki tästä on mielenkiintoinen harrastus tai mukava päivätyö. Toinen hyvä esimerkki eustressistä on rakastuminen , joka lisää sykevaihtelua (HRV), vähentää stressiä ja yleensä helpottaa tunteiden hallintaa stressaavissa tilanteissa.
Eustress (optimaalinen stressi yllä olevassa käyrässä) nähdään yleensä positiivisena tilana, eikä sitä pidetä haitallisena tai uhkaavana. Eustress nähdään myös virtaustilana , jossa on positiivinen haaste tai ponnistelu, joka ei vaikuta liian ylivoimaiselta tai turhauttavalta. Eustressiin liittyy myös vahva toivon ja tyytyväisyyden tunne. Eustress tarkoittaa myös itsesi riittävää haastamista kuluttamatta kaikkia resurssejasi kerralla. Eustressiä voidaan pitää myös henkilökohtaisen kasvun välineenä eri elämänalueilla, kuten fyysisessä, psyykkisessä ja emotionaalisessa kehityksessä.
Eustress on yksilöllisesti koettu ilmiö, johon vaikuttavat ajatuksesi ja kokemuksesi kustakin tilanteesta. Kaksi eri ihmistä voi kokea samanlaisen tilanteen täysin päinvastoin. Esimerkiksi sateen aikana toinen kastuu ja toinen kokee iholle virkistävän sateen. Tilanne, joka aiheuttaa yhdelle vakavaa ahdistusta, voi merkitä toiselle eustressiä. Tutkimukset osoittavat, että ne, jotka suhtautuvat elämäänsä optimistisesti ja joilla on hyvä itsetunto, kokevat yleensä vähemmän ahdistusta elämässään.
Image : Yksi malli stressiprosessista, jossa reaktio stressitekijään määrittelee lopputuloksen.
Lähde : Branson, V. & Dry, M. & Palmer, E. & Turnbull, D. (2019). Nuorten ahdistus-Eustress-asteikko: kehittäminen ja validointi. SAGE Avoinna 9 (3): 2158244019865802.
Yhdysvalloissa 2000-luvun vaihteessa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan (n = 28 753) noin kolmasosa ihmisistä koki stressin haitallisen terveyteensä. Ne, jotka pitivät stressiä terveysongelmana, olivat alttiimpia yleiselle terveyden- ja mielenterveysongelmille. Myös suuri osa stressiin liittyviin komplikaatioihin kuolleista uskoi stressin olevan haitallista. Tutkimukset osoittavat, että toisista huolehtiminen ja yleinen apu voivat vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehoon ja vähentää myös stressiin liittyvää kuolleisuutta.
Yksi Resilient Being -kirjan pääteesistä on muuttaa yleisiä käsityksiä stressistä ja siihen sopeutumisesta. Stressin haitallisuuden sijaan haluamme auttaa kiinnittämään enemmän huomiota stressin hyviin puoliin elämän selviytymisessä. Stressi voi myös olla energisoiva tapa selviytyä haastavista tilanteista entistä vahvemmin.
Ajatuksillasi on konkreettinen vaikutus stressin fysiologiaan. On esimerkiksi havaittu, että sykkeen nousu lisää aivojen hapen saantia ja tehostaa verenkiertoelimistön toimintaa. Harvardin yliopistossa tehdyssä kokeessa ne, jotka suhtautuivat myönteisesti stressiin, laajenivat verisuonia, mikä lisää entisestään hapenottoa aivoissa. Vastaavasti stressiin negatiivisesti reagoineet supistivat verisuonia. Kliiniset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että koulutus, esimerkiksi huomionmuokkausohjelmalla, voi yleisesti parantaa heidän asenteitaan uhkaaviin tilanteisiin.
///
Miten koet stressin? Onko se uhka vai mahdollisuus? Kerro meille kommenteissa!
Tämä artikkeli on ote tulevasta Resilient Being - kirjasta .