Air Quality Essentials – Sukella syvään ilmanpuhdistukseen ja sen terveyshyötyihin

Ilmanlaatu on kriittinen osa jokapäiväistä elämäämme, ja se vaikuttaa suoraan terveyteemme ja hyvinvointiimme. Tämä artikkeli keskittyy ilmanpuhdistusjärjestelmiin ja paljastaa niiden keskeisen roolin sisäilman parantamisessa. Tarkastelemalla viimeisimmät ilmansuodatustekniikan edistysaskeleet ja niiden terveyshyötyjä tarjoamme näkemyksiä siitä, kuinka nämä järjestelmät edistävät puhtaampia, terveellisempiä asuin- ja työtiloja. Puhdistetun ilman ja paremman terveyden välisen yhteyden ymmärtäminen on elintärkeää turvallisemman ja mukavamman ympäristön luomiseksi kotiin tai töihin.

Johdanto

Ilmanlaatu määritellään ympäristömme ilman tilaksi, jolla on keskeinen rooli hyvinvoinnillemme ja ympäristön tasapainolle.

Ihmisen hengityselimet ovat monimutkainen biologinen kaasunvaihtomekanismi – ensisijaisesti hapenotto ja hiilidioksidin poisto. Lepääessään aikuinen hengittää sisään ja ulos noin 7 tai 8 litraa ilmaa minuutissa, mikä vastaa 10 000 - 12 000 litraa päivässä. (1) Tämä itsessään korostaa puhtaan ilman tarvetta optimaalisen fysiologisen toiminnan kannalta. Hengitetyn ilman laatu vaikuttaa suoraan hengitystehoon ja yleiseen terveyteen. Lue lisää hengityselimistöstä Biohacker's Handbookin harjoitusluvusta.

Maailmanlaajuisesti ilmanlaatu vaihtelee merkittävästi, ja siihen vaikuttavat luonnonilmiöt ja ihmisen toiminta. Teollisuuden päästöt, ajoneuvojen pakokaasut ja maataloustoiminta ovat hallitsevia ihmisen aiheuttamia ilmansaasteiden aiheuttajia. (2) Sitä vastoin maaseutualueilla ilmanlaatu on usein parempi, vaikka ne eivät ole immuuneja saasteille, kuten otsonille ja hiukkasille. Tämä vaihtelu korostaa eri alueiden erilaisia ​​ilmanlaadun hallintaan liittyviä haasteita.

Maailman terveysjärjestön mukaan Suomessa on maailman puhtain ilma (erityisesti Etelä-Suomen kaupunki Tampereella). Ilmassa olevien hiukkasten määrä on Suomessa keskimäärin kuusi mikrogrammaa kuutiometrissä, mikä on maan alhaisin taso. Suomen laajat metsät ovat tärkeässä roolissa, samoin kuin lukemattomat järvet. Metsät kattavat yli 75 % Suomen maa-alasta. (3-4)

Ilmanlaatu ja sen terveysvaikutukset

Puhtaan ilman hengittäminen on olennaista optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ilmassa olevien epäpuhtauksien puuttumisella on merkittävä rooli terveysongelmien, erityisesti hengityselimiin liittyvien, ehkäisyssä ja lieventämisessä. (5) Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan puhtaan ilman saanti on terveellisen ympäristön perusta ja vaikuttaa suoraan yleiseen hyvinvointiin. (6)

Lähde : Activesustainability.com (2019)

Ulkoilman saastuminen

Ilmansaasteet vaikuttavat ensisijaisesti hengityselimiin, mikä johtaa erilaisiin sairauksiin, etenkin kun hiukkaspitoisuus on alle 2,5 mikrometriä (PM2,5) esimerkiksi savusumussa. Nämä hiukkaset joutuvat keuhkoihin ja aiheuttavat tulehdusta, joka pahentaa sairauksia, kuten astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta ja emfyseemaa. (7-8) 

Pitkäaikainen altistuminen joillekin ilman epäpuhtauksille, kuten bentseenille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille, on myös yhdistetty korkeampiin keuhkosyöpätapauksiin. Epidemiologinen näyttö ulkoilman saastumisesta ja muiden syöpien, kuten rintasyövän, riskistä on rajallisempaa. (9)

Puhdas ilma vähentää merkittävästi kroonisten hengitystiesairauksien riskiä. Pitkäaikainen altistuminen puhtaammalle ilmalle vähentää merkittävästi kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (COPD) ja keuhkoputkentulehduksen ilmaantuvuutta. (10-11) Haitallisten hiukkasten ja kemikaalien puuttuminen ilmassa mahdollistaa keuhkojen toiminnan ilman saasteiden suodattamisesta aiheutuvaa rasitusta, mikä vähentää hengitysteiden tulehdusta ja kulumista.

Lukuisat tutkimukset ovat yhdistäneet ilmanlaadun paranemisen astman ja allergioiden esiintyvyyden vähenemiseen. (12-13) Puhdas ilma ei sisällä allergeeneja, kuten siitepölyä, homeitiöitä ja saasteita, jotka laukaisevat astmakohtauksia ja allergisia reaktioita, mikä vähentää näiden sairauksien esiintymistiheyttä ja vakavuutta. (14)

Puhtaalla ilmalla on laajoja pitkän aikavälin terveyshyötyjä, kuten pienempi sydänsairauksien, keuhkosyövän ja aivohalvauksen riski. Maailmanlaajuisen kattavan tutkimuksen perusteella parantunut ilmanlaatu pidentää odotettavissa olevaa elinikää, koska elimistön elintärkeiden järjestelmien sairauksien taakka vähenee. (15) Kaikesta ilmansaasteesta johtuvan kuolleisuuden kasvun arvioidaan olevan 8,8 (7,11–10,41) miljoonaa vuodessa maailmanlaajuisesti, ja elinajanodote (LLE) laskee 2,9 (2,3–3,5) vuotta ja ylittää järkyttävästi tupakoinnin. (16) 

Puhtaan ilman hengittämisen psykologiset hyödyt jätetään yleensä huomiotta. Ympäristöpsykologian tutkimustulokset osoittavat, että puhdas ilma voi vähentää stressiä, lievittää ahdistusta ja vähentää masennuksen oireita. Paremman ilmanlaadun alueilla asuvien ihmisten hyvinvoinnista arvioitiin parempaa mielenterveyttä ja parempaa elämään tyytyväisyyttä. (17-18)

Tutkimukset ovat myös osoittaneet suoran korrelaation ilmanlaadun ja kognitiivisten kykyjen välillä. Altistuminen korkeammalle ilmanlaadulle parantaa kognitiivista toimintaa, parantaa muistin säilymistä ja lisää keskittymiskykyä. Erilaiset saasteet voivat heikentää aivojen toimintaa, kun taas puhtaampi ilma voi parantaa kognitiivisia tuloksia. (19) Epidemiologisten tutkimusten perusteella ilmansaastealtistuminen liittyy myös dementiaan. (20)

Sisäilman saastuminen

Sisäilman saastuminen on yhtä suuri ongelma kuin ulkoilman saastuminen. Maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kuolemantapausta johtuu sisäilman saastumisesta. Monet tekijät vaikuttavat yksilön altistumiseen kotitalouksien ilmansaasteille. Näitä ovat kodin elementit, kiinteiden polttoaineiden poltto, ruoanlaittokäytännöt, kodin tuholaisten aiheuttamat allergeenit, kosteus ja homeet. (21-22) Korkeaan sisäilman saastumiseen vaikuttavat kotitalouden ominaisuudet, asukkaat ja tekijät, kuten tupakointi, kaasulaitteet ja kotitaloustuotteet, ja ilman vaihtokurssit liittyvät negatiivisesti. (23) 

Homemyrkyllisyys näyttää olevan kasvava ongelma ja ongelma monissa kotitalouksissa, sosiaalisissa asunnoissa ja julkisissa rakenteissa. (24-26) Homeen altistuminen voi aiheuttaa erilaisia ​​ihmisten sairauksia, kuten astman, allergisen nuhan ja yliherkkyyskeuhkotulehduksen, hyvin määriteltyjen fysiologisten mekanismien kautta . (27)

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ovat hiilipohjaisia ​​kemikaaleja, jotka haihtuvat nopeasti huoneenlämmössä. Niitä löytyy yleisesti jokapäiväisistä tavaroista, kuten maaleista, puhdistusaineista ja polttoaineista, sekä puusta ja puupohjaisista paneeleista. (28-29) 

VOC-yhdisteet pääsevät kehoon hengitettynä, ihokosketuksen tai nielemisen kautta aiheuttaen soluvaurioita ja fysiologisia häiriöitä. VOC-yhdisteet aiheuttavat terveysriskejä, jotka vaihtelevat altistuksen tyypin ja tason mukaan. Lyhytaikaisia ​​vaikutuksia ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, päänsärky ja huimaus. (30) Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten syöpään, maksa- ja munuaisvaurioihin ja keskushermoston häiriöihin. (31-32) VOC-altistuminen voi myös edistää autoimmuunisairauksien puhkeamista ja etenemistä edistämällä kroonista tulehdusta ja immuunijärjestelmän hajoamista. (33) 

Rakennusmateriaalit	Koti- ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet	Aktiviteetit
Maalit, lakat, tiivisteet, liimat	Ilmanraikastimet, puhdistusaineet	Tupakointi
Matto, vinyylilattia	Kosmetiikka	Kemiallinen pesu, kopiokoneet
Komposiittipuutuotteet	Polttoöljy, bensa	Ruoanlaitto, harrastukset
Verhoilu ja vaahtomuovi		Puun polttaminen

Taulukko: VOC-lähteet

• VOC-yhdisteitä on enemmän sisäilmassa (10 s - 100 s μg/m3) kuin ulkoilmassa
• Karsinogeenisuuden lisäksi VOC-yhdisteet ovat voimakkaita keskushermostoa myrkyllisiä aineita.
• VOC:t metaboloituvat nopeasti ja tuottavat useita myrkyllisiä metaboliitteja, jotka erittyvät virtsaan
• Virtsasta voidaan mitata jopa 38 VOC-metaboliitia pitoisuuksina satoja tuhansia ng/ml
• Virtsan VOC-metaboliitit ovat arvokkaita biomarkkereita yhdistämään näiden kemikaalien terveysvaikutukset

Lähde : Li, A. & Pal, V. & Kannan, K. (2021). Katsaus haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymisestä ympäristössä, myrkyllisyydestä, biotransformaatiosta ja biomonitoroinnista. Environmental Chemistry and Ecotoxicology 3: 91–116.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet on myös yhdistetty mahdollisesti lisäävän astman ja allergioiden riskiä. (34) Työpaikat, joissa on korkeita VOC-pitoisuuksia, kuten automaalaamot, kuivapesutilat, ravintolat ja valokopiokeskukset, aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä, ja syöpäriskit ovat jopa 310 kertaa suuremmat kuin hyväksyttävät rajat. (35) VOC-yhdisteistä trikloorietyleeni ja vinyylikloridi ovat myrkyllisimpiä ja syöpää aiheuttavia yhdisteitä. (36) 

Vähä-VOC-tuotteiden käyttö ja ilmanvaihdon parantaminen ovat ratkaisevan tärkeitä altistumisen minimoimiseksi ja haitallisilta terveysvaikutuksilta suojautumisen kannalta.

Ilmansuodatus- ja -puhdistustekniikat

Tehokas kemikaalien poistaminen sisäympäristöstä on elintärkeää ihmisten terveydelle. Uusien ilmansuodatustekniikoiden kehittäminen on tuonut useita tapoja vähentää ilmansaasteita. HEPA-suodattimet sitovat erittäin tehokkaasti ilman epäpuhtauksia. Aktiivihiilisuodattimilla on hyvä kyky imeä kaasuja ja hajuja, kun taas UV-valo neutraloi tehokkaasti mikrobiepäpuhtauksia. Ionisaattorit perustuvat saasteiden houkuttelemiseen ja neutralointiin sähköisesti varautuneiden ionien avulla. Yksittäin näillä teknologioilla on ainutlaatuiset mekanismit, jotka parantavat huomattavasti sisäilman laatua. (37-39)

Kuva : Sisäilman saasteet ja ilmanpuhdistustekniikat.

Lähde : Mata, T. et al. (2022). Sisäilman laatu: katsaus puhdistustekniikoihin. Ympäristöt 9 (9): 118.

Lue alta tarkemmat kuvaukset eri ilmanpuhdistus- ja suodatustekniikoista:

Kuva: Taiteellinen ja visionäärinen näkymä tulevasta ilmanpuhdistimesta.

Tehokkaat hiukkasilmasuodattimet (HEPA).

HEPA-suodattimet toimivat sieppaus-, isku- ja diffuusiomekanismeihin. Ne on suunniteltu vangitsemaan jopa 0,3 mikronin hiukkasia 99,97 %:n teholla. (40) Suodattimessa olevat kuidut on järjestetty monimutkaiseksi rainaksi, joka vangitsee ja pitää hiukkaset fyysisten prosessien kautta, kun ilma virtaa suodattimen läpi. (41) HEPA-suodattimia käytetään laajasti kotitalouksien ilmanpuhdistimissa. Ne sitovat erittäin tehokkaasti ilmassa olevia hiukkasia, kuten pölyä, siitepölyä ja lemmikkieläinten hilsettä, joten HEPA-suodattimia suositellaan usein allergikoille tai astmaatikoille.

Aktiivihiilisuodattimet (ACF)

Näissä käytetään hiiltä, ​​joka on prosessoitu niin, että siinä on pieniä, pienitilavuuksisia huokosia, jotka lisäävät pinta-alaa adsorptiolle tai kemiallisille reaktioille. ACF:t ovat erityisen tehokkaita poistamaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), hajuja ja kaasuja ilmasta adsorption kautta, jossa epäpuhtaudet tarttuvat hiilihiukkasten pintaan. Ne vähentävät erityisen tehokkaasti kodin hajuja, savua ja kemikaalihöyryjä. (42-43)

Ultravioletti (UV) valonpuhdistimet

UV-puhdistimissa on lyhytaaltoinen ultraviolettivalo (UV-C-valo), joka tappaa tai inaktivoi mikro-organismeja tuhoamalla nukleiinihappoja ja hajottamalla niiden DNA:ta, estäen niitä suorittamasta tärkeitä solutoimintoja. UV-puhdistimet inaktivoivat ilmassa leviävät patogeenit ja mikro-organismit, kuten bakteerit ja virukset. Tämä tekniikka yhdistetään usein muihin suodatusmenetelmiin kokonaisvaltaisen ilmanpuhdistuksen varmistamiseksi. (44)

Ionisaattorit (ioniset ilmanpuhdistimet)

Ionisaattorit lähettävät (negatiivisia) varautuneita ioneja ilmaan, jotka kiinnittyvät hiukkasiin ja mikrobeihin. Varautuneet hiukkaset vetäytyvät sitten vastakkaisesti varautuneisiin pintoihin (kuten seiniin tai lattioihin) tai toisiinsa, jolloin muodostuu suurempia hiukkasia, jotka suodattimet voivat vangita helpommin. Uusimmat tieteelliset todisteet osoittavat, että negatiiviset ilman ionit, mukaan lukien ultrahienot hiukkaset, voivat tehokkaasti poistaa hiukkasia (PM). Uusimmat ionisaatioteknologian innovaatiot ovat keskittyneet vähentämään otsonipäästöjä turvalliselle tasolle (otsoni on ionisaatioprosessin sivutuote). (45-46)

Fotokatalyyttinen hapetus (PCO)

PCO-teknologia yhdistää UV-valon fotokatalyyttiin, tyypillisesti titaanidioksidiin, tuottaakseen hydroksyyliradikaaleja. Nämä erittäin reaktiiviset radikaalit hapettavat bakteerit, virukset ja VOC-yhdisteet vaarattomiksi aineiksi, kuten vedeksi ja hiilidioksidiksi. Jotkut kuluttajien saatavilla olevat kehittyneet ilmanpuhdistimet sisältävät PCO-tekniikkaa. (47)

Sähköstaattiset saostimet

Nämä laitteet käyttävät sähkövarausta keräämään hiukkasia ilmasta. Ilma imetään ionisaatioosan läpi, jossa hiukkaset saavat varauksen. Varautuneet hiukkaset houkutellaan sitten sarjaan levyjä, joilla on vastakkainen varaus, mikä poistaa ne tehokkaasti ilmavirrasta. Sähköstaattiset suodattimet ovat vähemmän yleisiä kuin HEPA-suodattimet, mutta niitä on saatavana myös kotikäyttöön. (48)

Joissakin tutkimuksissa on havaittu haitallisia terveysvaikutuksia käytettäessä sähkösuodattimia, kuten negatiivisiin ilmaioneihin liittyvän sydän- ja hengityselinten toiminnan muuttaminen – tämä tosiasia voi olla suurempi kuin PM-vähennysten mahdolliset hyödyt. Elektroniset suodattimet voivat myös tuottaa vaarallisia varautuneita hiukkasia tai muita epäpuhtauksia. (49-50)

Älykkäät ilmanpuhdistimet

Älykkäät ilmanpuhdistimet käyttävät IoT (Internet of Things) -tekniikkaa, ja niitä voidaan ohjata etänä. Asetuksia voidaan säätää reaaliaikaisten ilmanlaatulukemien perusteella. Niissä on usein kehittyneitä antureita ja algoritmeja puhdistustehokkuuden ja energiankäytön optimoimiseksi. Älykkään kodin tekniikan nousun myötä älykkäistä ilmanpuhdistimista on tullut suosittuja. (51) 

Otsonigeneraattorit

Otsoni on voimakas hapetin ja sellaisenaan vaarallinen aine ihmisille. Vaikka otsonigeneraattorit ovat kiistanalaisia ​​mahdollisten terveysriskien vuoksi, ne tuottavat tarkoituksella otsonia bakteerien, virusten ja hajujen poistamiseksi. Otsonin mahdollisten hengitystievaarojen vuoksi niitä suositellaan yleisesti käytettäväksi tyhjissä tiloissa, eivätkä ne ole tarkoitettu kuluttajakäyttöön. (52)

Johtopäätös

Ilmanlaadun kriittistä merkitystä ihmisten terveydelle ei voi liioitella, ja ilmansuodatusjärjestelmien rooli sen parantamisessa on yhtä merkittävä. Eri ilmanpuhdistusteknologioihin perehtymällä jokaisen järjestelmän tehokkuus ja ainutlaatuiset edut sisäympäristöjen parantamisessa käyvät ilmi. Puhtaan ilman ja parantuneiden terveysvaikutusten, mukaan lukien hengitysteiden hyvinvoinnin ja yleisen elämänlaadun, välinen vahva korrelaatio korostaa, että ilmanlaatuongelmiin on puututtava kiireellisesti. Ympäristöhaasteiden jatkuessa tehokkaiden ilmanpuhdistusmenetelmien käyttöönotto on kätevää ja välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi ja kestävien, terveellisten elintilojen luomiseksi.

Tieteelliset viittaukset:

1. Koenig, J. (2000). Hengityselimen rakenne. Ilman saastumisen terveysvaikutukset: Kuinka turvallista hengittämämme ilma on? 5-15. Alankomaat: Kluwer Academic Publishers.
2. Mayer, H. (1999). Ilmansaasteet kaupungeissa. Atmospheric Environment 33 (24-25): 4029-4037.
3. Ilmatieteen laitos. (2018). Suomi on WHO:n ilmanlaatutilaston kärjessä. < https://fi.ilmatieteenlaitos.fi/lehdistötiedote/524196421 > [viitattu: 13.03.2024]
4. Anttila, P. (2020). Ilmanlaatutrendit Suomessa 1994-2018 . Ilmatieteen laitoksen julkaisut nro 163.
5. Mannucci, P. & Harari, S. & Martinelli, I. & Franchini, M. (2015). Ilmansaasteiden vaikutukset terveyteen: kertomus. Sisä- ja ensiapulääketiede 10: 657–662.
6. YK:n ympäristöohjelma. (2022). Historiallisella siirrolla YK julistaa terveen ympäristön ihmisoikeudeksi. UNEP.org.
7. Losacco, C. & Perillo, A. (2018). Hiukkasten ilmansaasteet ja hengitysteiden vaikutukset ihmisiin ja eläimiin. Environmental Science and Pollution Research 25 (34): 33901–33910.
8. Xing, Y. & Xu, Y. & Shi, M. & Lian, Y. (2016). PM2:n vaikutus. 5 ihmisen hengityselimiin. Journal of Thoracic Disease 8 (1): E69–E74.
9. Turner, M. et ai. (2020). Ulkoilman saastuminen ja syöpä: Yleiskatsaus tämänhetkisistä todisteista ja kansanterveyssuosituksista. CA: A Cancer Journal for Clinicians 70 (6): 460–479.
10. Anderson, H. et ai. (1997). Ilmansaasteet ja päivittäiset potilaat kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden vuoksi kuudessa Euroopan kaupungissa: tulokset APHEA-hankkeesta. European Respiratory Journal 10 (5): 1064–1071.
11. Jiang, XQ & Mei, XD & Feng, D. (2016). Ilmansaasteet ja krooniset hengitystiesairaudet: mitä ihmisten pitäisi tietää ja tehdä? Journal of Thoracic Disease 8 (1): E31–E41.
12. Tiotiu, A. et ai. (2020). Ilmansaasteiden vaikutus astman tuloksiin. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (17): 6212.
13. Tran, H. et ai. (2023). Ilmansaasteiden vaikutus hengityselinten sairauksiin ilmastonmuutoksen aikakaudella: katsaus nykyiseen näyttöön. Tiede kokonaisympäristöstä 166340.
14. Takizawa, H. (2011). Ilmansaasteiden vaikutus allergisiin sairauksiin. The Korean Journal of Internal Medicine 26 (3): 262–273.
15. Maailman terveysjärjestö. (2022). Ulkoilman saastuminen. 
16. Lelieveld, J. et ai. (2020). Elinajanodote ilmansaasteista verrattuna muihin riskitekijöihin: maailmanlaajuinen näkökulma. Cardiovascular Research 116 (11): 1910–1917.
17. Abed Al Ahad, M. (2024). Ilmansaasteet vähentävät ihmisten tyytyväisyyttä elämään terveyden heikkenemisen kautta. Soveltava tutkimus elämänlaadussa 1-25. Julkaistu 27. tammikuuta 2024. Avoin pääsy.
18. Nuyts, V. & Nawrot, T. & Scheers, H. & Nemery, B. & Casas, L. (2019). Ilmansaasteet ja itse koettu stressi ja mieliala: Vuoden mittainen paneelitutkimus terveistä vanhuksista. Environmental Research 177: 108644.
19. Clifford, A. & Lang, L. & Chen, R. & Anstey, K. & Seaton, A. (2016). Altistuminen ilmansaasteille ja kognitiivinen toiminta koko elämänkaaren ajan – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Environmental Research 147: 383–398.
20. Power, M. & Adar, S. & Yanosky, J. & Weuve, J. (2016). Altistuminen ilmansaasteille mahdollisena kognitiivisen toiminnan, kognitiivisen heikkenemisen, aivojen kuvantamisen ja dementian edistäjänä: järjestelmällinen katsaus epidemiologiseen tutkimukseen. Neurotoxicology 56: 235-253.
21. Raju, S. & Siddharthan, T. & McCormack, M. (2020). Sisäilman saastuminen ja hengitysteiden terveys. Clinics in Chest Medicine 41 (4): 825–843.
22. Mendell, M. et ai. (2009). Kosteuteen ja homeeseen liittyvät terveysvaikutukset. WHO:n ohje sisäilman laadulle: Kosteus ja home 63–92. Geneve: Maailman terveysjärjestö.
23. Vardoulakis, S. et ai. (2020). Sisätiloissa altistuminen valituille ilman epäpuhtauksille kotiympäristössä: järjestelmällinen katsaus. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (23): 8972.
24. Fisk, W. & Lei-Gomez, Q. & Mendell, M. (2006). Meta-analyysit kosteuden ja homeen aiheuttamien hengityselinten terveysvaikutusten yhteyksistä kodeissa. Indoor Air 17 (4): 284-296.
25. Mudarri, D. (2007). Kosteuden ja homeen kansanterveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. Indoor Air 17 (3): 226–235.
26. Moses, L. & Morrissey, K. & Sharpe, R. & Taylor, T. (2019). Altistuminen homeen hajulle sisätiloissa lisää sosiaaliasunnoissa asuvien iäkkäiden aikuisten astmariskiä. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (14): 2600.
27. Bush, R. & Portnoy, J. & Saxon, A. & Terr, A. & Wood, R. (2006). Homelle altistumisen lääketieteelliset vaikutukset. Journal of Allergy and Clinical Immunology 117 (2): 326–333.
28. EPA. (2024). Mitä ovat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)? Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto.
29. Adamová, T. & Hradecký, J. & Pánek, M. (2020). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) puusta ja puupohjaisista levyistä: Arviointimenetelmät, mahdolliset terveysriskit ja lieventäminen. Polymers 12 (10): 2289.
30. Mølhave, L. & Bach, B. & Pedersen, O. (1986). Ihmisen reaktiot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden alhaisiin pitoisuuksiin. Environment International 12 (1-4): 167-175.
31. MN:n terveysministeriö. (2022). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet kotonasi.
32. Li, A. & Pal, V. & Kannan, K. (2021). Katsaus haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymisestä ympäristössä, myrkyllisyydestä, biotransformaatiosta ja biomonitoroinnista. Environmental Chemistry and Ecotoxicology 3: 91–116.
33. Ogbodo, J. & Arazu, A. & Iguh, T. & Onwodi, N. & Ezike, T. (2022). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet: Proinflammatorinen aktivaattori autoimmuunisairauksissa. Frontiers in Immunology 13: 928379.
34. Nurmatov, U. & Tagiyeva, N. & Semple, S. & Devereux, G. & Sheikh, A. (2015). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja astman ja allergian riski: järjestelmällinen katsaus. European Respiratory Review 24 (135): 92–101.
35. Çankaya, S. & Pekey, H. & Pekey, B. & Aydın, B. (2018). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ja niiden terveysriskit erilaisissa työpaikan mikroympäristöissä. Ihmisten ja ekologisten riskien arviointi: An International Journal 26 (3): 822–842.
36. David, E. & Niculescu, V. (2021). Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ympäristön epäpuhtauksina: Esiintyminen ja lieventäminen nanomateriaaleja käyttämällä. International Journal of Environmental Research and Public Health 18 (24): 13147.
37. Vijayan, V. & Paramesh, H. & Salvi, S. & Dalal, A. (2015). Sisäilman laadun parantaminen – ilmansuodattimen etu. Lung India 32 (5): 473–479.
38. Kansalliset tieteiden, tekniikan ja lääketieteen akatemiat. (2022). Kemikaalien hallinta sisäympäristöissä. Kirjassa Miksi sisäkemialla on merkitystä . Washington (DC): National Academies Press.
39. Sparks, T ja Chase, G. (2016). Ilman ja kaasun suodatus . Suodattimet ja suodatuskäsikirja 117–198. Elsevier.
40. EPA. (2024). Mikä on HEPA-suodatin? Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto.
41. Dubey, S. & Rohra, H. & Taneja, A. (2021). Ilmanpuhdistimien (HEPA) tehokkuuden arviointi sisätilojen hiukkaspäästöjen hallinnassa. Heliyon 7 (9): e07976.
42. Agranovski, I. & Moustafa, S. & Braddock, R. (2005). Aktiivihiilellä ladattujen kuitusuodattimien suorituskyky hiukkasten ja kaasumaisten epäpuhtauksien samanaikaisessa poistamisessa. Environmental Technology 26 (7): 757–766.
43. Mata, T. et ai. (2022). Sisäilman laatu: katsaus puhdistustekniikoihin. Ympäristöt 9 (9): 118.
44. Li, P. et ai. (2022). Suodatuksella ja UV:llä varustetun ilmanpuhdistuslaitteen arviointi: hiukkasten ja elävien ilmabakteerien poistotehokkuuden vertailu tulo- ja käsitellyssä ilmassa. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (23): 16135.
45. Jiang, S. & Ma, A. & Ramachandran, S. (2018). Negatiiviset ilma-ionit ja niiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ilmanlaadun parantamiseen. International Journal of Molecular Sciences 19 (10): 2966.
46. Park, J. & Sung, B. & Yoon, K. & Jeong, C. (2016). Ionisaattorin bakterisidinen vaikutus alhaisessa otsonipitoisuudessa. BMC Microbiology 16: 1–8.
47. Hodgson, A. & Destaillats, H. & Sullivan, D. & Fisk, W. (2007). Ultraviolettifotokatalyyttisen hapetuksen suorituskyky sisäilmanpuhdistussovelluksiin. Indoor Air 17 (4): 305–316.
48. Bliss, S. (2006). Asuinrakentamisen parhaiden käytäntöjen opas: materiaalit. Viimeistely ja yksityiskohdat. New York (NY): John Willey & Sons.
49. Liu, S. et ai. (2020). Metaboliset yhteydet sisätilojen negatiivisten ilman ionien, hiukkasten ja sydän-hengitystoiminnan välillä: satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ristikkäistutkimus lasten keskuudessa. Environment International 138: 105663.
50. Waring, M. & Siegel, J. (2011). Ionigeneraattorin vaikutus sisäilman laatuun asuinhuoneessa. Indoor Air 21 (4): 267–276.
51. Dai, X. & Shang, W. & Liu, J. & Xue, M. & Wang, C. (2023). Paremman sisäilman laadun saavuttaminen tulevaisuuden rakennusten IoT-järjestelmillä: mahdollisuuksia ja haasteita. Tiede kokonaisympäristöstä 164858.
52. EPA. (2008). Otsonigeneraattorit, jotka myydään ilmanpuhdistimena. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto.